Supistuvat kunnat ja älykäs sopeutuminen – tarkastelussa Itä-Suomi

Abstract

Heikko syntyvyys, nuorten maaltamuutto ja urbanisaatio pienentävät syrjäseutujen kuntien väestöä, mikä johtaa kunnan tulojen vähenemiseen. Supistuvien kuntien tulee silti täyttää lakien vaatimat velvoitteet sekä pyrkiä säilyttämään asukkaidensa elämänlaatu hyvänä. Erityisesti Itä-Suomen kunnat ovat kärsineet väestökadosta ja sen aiheuttamista ongelmista. Ratkaisuksi on ehdotettu älykkään sopeutumisen käsitettä, jossa kunta ei enää tavoittele kasvua, vaan pyrkii mukautumaan pienenevään väestöön sopeuttamalla rakennuskantaa ja hallintoa sekä hyödyntämällä innovaatioita. Tutkielman tavoitteena on selkeyttää älykkään sopeutumisen käsitettä ja pohtia, miten sitä voitaisiin soveltaa Itä-Suomessa.

Tutkielmassa on käytetty aineistona pääasiassa pohjoismaista aluetieteen tutkimusta mutta mukana on myös tutkimuksia muualta Euroopasta sekä japanilaisiin kuntiin liittyvä tieteellinen artikkeli. Menetelmänä on käytetty systemaattista kirjallisuuskatsausta. Keskeisimpinä käsitteinä älykkään sopeutumisen lisäksi ovat supistuminen, väestörakenteen muutos, rightsizing ja innovaatiot.

Suurin haaste älykkään sopeutumisen soveltamisessa vaikuttaa olevan kuntien usko kasvustrategioihin, vaikka väestöennusteet näyttävät, ettei kunta tule enää kasvamaan. Kuntien keskinäinen kilpailu asukkaista maakunnan sisällä on kallista taloudellisesti ja sosiaalisesti varsinkin, jos kehittämistoimia ei koordinoida maakuntatasolla. Älykkääseen sopeutumiseen kuuluvat innovaatiot vaativat paikallisen verkoston lisäksi yhteistyötä alueen ulkopuolisten toimijoiden ja verkostojen kanssa. Innovaatioiden menestyksekäs toteutus edellyttää korkeasti koulutettuja ja suorituskykyisiä ihmisiä, joita syrjäseuduilla on vähemmän johtuen korkeakoulujen puutteesta ja pienestä väestöstä. Kyläkoulujen ja niiden henkilöstön rooli saattaa tulevaisuudessa muodostua maaseudun kuntien ja niissä sovellettujen innovaatioiden osalta keskeisiksi.