Weibliches Schreiben - männliches Schreiben. Unterschiede im Sprachgebrauch am Beispiel von vier Reportagen in den deutschen Zeitschriften DER SPIEGEL und Stern

dc.contributor.authorUotila-Fahler, Eeva-Liisa
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2005-03-11
dc.date.accessioned2018-04-30T13:50:26Z
dc.date.accessioned2025-06-25T16:17:35Z
dc.date.available2018-04-30T13:50:26Z
dc.date.issued2005
dc.description.abstractTutkielmassani pyrin selvittämään,esiintyykö naisten ja miesten välillä eroja kielenkäytössä ja ennen kaikkea saman aiheen käsittelytavassa, ts. näkökulmassa ja asenteissa.Tutkimusmateriaali koostuu neljästä, kahden nais- ja kahden miespuolisen journalistin kirjoittamasta saksankielisissä DER SPIEGEL- ja Stern-aikakauslehdissä julkaistusta reportaasista.Reportaasit käsittelevät Afganistanin pääkaupungin asukkaiden, etenkin naisten, elämäntilannetta ääri-islamilaisen Taliban-liikkeen hallitsemassa Kabulissa. Analyysini perustuu feministisen kielitieteen ja sosiolingvistiikan teorioihin ja tutkimustuloksiin sekä väittämiin ja olettamuksiin naisten ja miesten kielellisestä käyttäytymisestä. Kielenkäytön osalta analysoin reportaaseja sanaston, adjektiivien ja adverbien käytön, sananvalinnan, virkerakenteen, lausumien muotoilun ja seksistisen kielenkäytön valossa. Aiheen käsittelytavan analyysi perustuu teksteistä poimittujen virkkeiden tarkasteluun sekä ns. tunnesanojen eli positiivisten ja negatiivisten sanojen laskemiseen. Eroja voi esiintyä etenkin sananvalinnassa ja aiheen käsittelytavassa, koska kyseinen aihe mahdollisesti laukaisee naisissa voimakkaampia tunnereaktioita kuin miehissä. Kielenkäytössä ilmeni eroa nais- ja miespuolisten kirjoittajien välillä ainoastaan eri virketyyppien jakautumisessa: miehet näyttävät kirjoittaneen keskimäärin hieman lyhyempiä ja yksinkertaisempia virkkeitä kuin naiset.Kaikki kirjoittajat tarkastelevat tilannetta Kabulin asukkaiden - nimenomaan naisten - näkökulmasta: naiset nähdään uhreina ja heidän asemansa epätoivoisena, Talibanit sen sijaan alistajina ja raakalaismaisina fanaatikkoina. Miespuolisten journalistien tavassa kuvata Kabulin naispuolisten asukkaisen tilannetta ei ole havaittavissa vähättelyä tai kaunistelua saati sitten epähumaanisuutta tai sovinistisuutta. Vahvasti naispainotteinen aihe osoittautui - ennakko-odotusten vastaisesti - nais- ja miespuolisia kirjoittajia yhdistäväksi tekijäksi.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent142
dc.identifier.olddbid6221
dc.identifier.oldhandle10024/6173
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/8995
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6173
dc.subjectBlickwinkel; Einstellungen; Geschlechtsunterschiede; Reportage; Sprachgebrauch
dc.subject.studyfi=Saksan kieli ja kirjallisuus|en=German Language and Literature|
dc.titleWeibliches Schreiben - männliches Schreiben. Unterschiede im Sprachgebrauch am Beispiel von vier Reportagen in den deutschen Zeitschriften DER SPIEGEL und Stern
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot