Leasingrahoitukseen ohjaavat tekijät : Tarkastelussa Helsingin pörssissä listautuneet yhtiöt vuosilta 2016–2017

dc.contributor.authorSeppäläinen, Niko
dc.contributor.facultyfi=Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö|en=School of Accounting and Finance|-
dc.contributor.organizationfi=Vaasan yliopisto|en=University of Vaasa|
dc.date.accessioned2020-03-05T10:12:37Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:44:29Z
dc.date.available2020-03-05T10:12:37Z
dc.date.issued2019
dc.description.abstractLeasingrahoituksen käyttö on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Hyödykkeiden pitkäaikainen vuokraaminen eli liisaaminen tarjoaa tänä päivänä tärkeän rahoitusmuodon yrityksille, jotka eivät pidä investoinnin omistamista velkarahoituksella relevanttina vaihtoehtona. Leasingiä uskottiin ennen käytettävän ainoastaan verotuksellisista syistä sekä ulkoisen rahoituksen saannin vaikeuksista johtuen. Nykyään leasingillä on merkittävä osuus kaikista yritysrahoitusmuodoista, mikä on johtanut leasingin käyttöön ohjaavien tekijöiden laajempaan tutkimiseen eri markkina-alueilla. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu muun muassa rahoitusleasingin ja velkarahoituksen substituutiovaikutusta. Pienemmissä yhtiöissä rahoitusleasingin on havaittu olevan täydellinen substituutti, kun taas suuremmissa ja listatuissa yhtiöissä ne ovat olleet toisiaan täydentäviä rahoitusmuotoja. Lähiaikoina huoltoleasingin tarkastelu on lisääntynyt tutkimuksissa, sillä uuden IFRS 16 standardin voimaan tullessa kaikki vuokrasopimukset tullaan sisällyttämään taseeseen, mikä tulee vaikuttamaan tunnuslukuihin. Laajempi huoltoleasingin käyttö on aikaisempien tutkimustulosten mukaan yhdistetty heikompaan maksuvalmiuteen ja kannattavuuteen sekä luotonsaantirajoittuneimpiin yrityksiin. Tutkimus toteutettiin tobit- ja lineaarisella regressiomallilla ja aineistona käytettiin Helsingin pörssissä listautuneita pörssiyhtiöitä vuosilta 2016–2017. Tutkimustuloksista huomattiin, että rahoitusleasingin käytön vaihtelua ei pystytä selittämään muilla korollisilla veloilla. Huoltoleasingin laajuuden käytöstä selvisi, että korkeammat luotonsaantirajoitteet johtavat laajempaan huoltoleasingin käyttöön. Luottorajoitteita kuvattiin velkaantumisasteella sekä aineellisten hyödykkeiden määrällä pohjautuen aikaisempiin tutkimuksiin. Toimialalla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta huoltoleasingin käyttöön, kun toimialat luokiteltiin ICB-toimialaluokituksen mukaan.-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent77-
dc.identifier.olddbid11031
dc.identifier.oldhandle10024/10640
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/7406
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202001071420-
dc.language.isofin-
dc.rightsCC BY-ND 4.0-
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/10640
dc.subjectRahoitusleasing-
dc.subjectHuoltoleasing-
dc.subjectluotonsaantirajoitteet-
dc.subject.degreeprogrammefi=Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelma|en=Master's Programme in Accounting and Auditing|-
dc.subject.disciplinefi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|-
dc.titleLeasingrahoitukseen ohjaavat tekijät : Tarkastelussa Helsingin pörssissä listautuneet yhtiöt vuosilta 2016–2017-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Uva_2019_Seppäläinen_Niko.pdf
Size:
1.74 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description:
Pro gradu -tutkielma