Noudatetut normit, rikotut rajat - juridisen sukupuolen vahvistamisen edellytykset Suomessa. Tarkastelua perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.

Abstract

Juridisen sukupuolen vahvistamista sääntelevä laki tuli Suomessa voimaan vuonna 2003. Ennen tätä ei transsukupuolisten henkilöiden oikeudesta hoitoon ja sukupuolen vahvistamiseen ollut erikseen säädetty, ja käytännöt näiden osalta vaihtelivat. Arvolatautuneen keskustelun lopputuloksena syntynyt ´Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta´ ilmentää oikeudellisen sukupuolen vahvistamiselle asetettuina edellytyksinä lainsäätäjän tuolloista arvomaailmaa.

Translain 1 §:n vahvistamisedellytysten mukaan henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmässä merkitty, mikäli hän esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön, on täysi-ikäinen ja Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

Tässä tutkimuksessa selvitetään vaatimusten perus- ja ihmisoikeusmukaisuutta sekä translain paikantumista muuhun Eurooppaan nähden oikeusvertailun avulla keskittyen lääketieteellisen selvityksen vaatimukseen, joka käsittää niin diagnoosi- kuin lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen sekä täysi-ikäisyysvaatimuksen.

Tutkimus on metodiltaan lainopillinen sen tulkitessa ja systematisoidessa voimassa olevaa oikeutta lisäten ymmärrystä siitä. Perinteisen oikeudenalajaotuksen osalta tutkimus on julkisoikeudellinen sen sijoittuessa perus- ja ihmisoikeuksien alaan.

Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, joka vaatii juridisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä lisääntymiskyvyttömyyttä. Vaatimuksen on todettu olevan ihmisoikeusloukkaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2017 antamassa ratkaisussa. Vaatimus yhdessä diagnoosivaatimuksen kanssa puuttuu merkittävällä tavalla henkilön oikeuteen yksityiselämän kunnioitukseen, fyysiseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna lain vaatimat edellytykset juridisen sukupuolen vahvistamiseksi näyttäytyvätkin näin ollen ongelmallisina.