Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus: Verotarkastajien näkemyksiä tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuudesta

Talousrikosten torjunta on ollut viimeisten vuosien aikana yksi politiikan ja julkisen keskustelun keskeinen teema. Syinä tähän voidaan nähdä erityisesti finanssikriisistä seurannut valtioiden nopea velkaantuminen ja talousrikollisuuden voimakas kasvu. Tilanteesta on aiheutunut lisäsääntelyä myös tilintarkastusinstituutiolle. Uuden EU:n tilintarkastusasetuksen myötä säädetään tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle kaikille yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastajille. Suomessa ilmoitusvelvollisuutta on aiemmin ehdotettu koskemaan laajemmin kaikkia tilintarkastusvelvollisten yhteisöjen tilintarkastajia. Ilmoitusvelvollisuuden mukaan tilintarkastajan tulee ilmoittaa viranomaiselle, mikäli tarkastuskohteessa on toimittu sääntöjen tai määräysten vastaisesti, eikä asiaa yhteisössä korjata. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella aihetta uudesta näkökulmasta ja selvittää yhden merkittävän sidosryhmän – verotarkastajien – mielipiteitä tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuutta kohtaan. Tarkoituksena on tutkia kannattavatko verotarkastajat ilmoitusvelvollisuutta ja uskovatko he sillä olevan talousrikoksia torjuva vaikutus. Lisäksi pyritään selvittämään mitä hyötyjä tai haittoja he näkevät ilmoitusvelvollisuudella olevan. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin neljää verotarkastajaa eri puolilta Suomea. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimustulosten perusteella verotarkastajat kannattavat tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuutta. He eivät pidä sitä kuitenkaan täysin ongelmattomana. Toisaalta he eivät näe sillä olevan myöskään merkittävää talousrikoksia torjuvaa vaikutusta. Tämän tutkimuksen perusteella tilintarkastajan rooli talousrikollisuuden torjunnassa näyttäisi verotarkastajien mielestä olevan suhteellisen vähäinen. Tulosten mukaan se näyttää kulminoituvan lähinnä väärinkäytösten ja talousrikosten ennaltaehkäisyyn.