Noteeraamattoman osakeyhtiön voitonjako osakkaan näkökulmasta

Abstract

Verotus on jatkuvasti muuttuva oikeudenala. Verotuksen halutaan yhtä aikaa olevan oikeudenmukaista ja neutraalia siten, että vero ei ole ratkaisevassa asemassa verosubjektin miettiessä päätöksiensä taloudellisuutta. Osinkojen jaossa verolla on kuitenkin suuri merkitys ja verosuunnittelun avulla pyritään kotiuttamaan osinkotuloja mahdollisimman pienin veroseuraamuksin.

Vuoden 2014 alusta voimaan astuneet osinkoja koskeneet veromuutokset, ovat olleet ainakin yksityisten osakeyhtiöiden omistajien mielessä varmasti jo muutaman vuoden, koska on tiedetty, että ainakin verovapaan osingon määrää lasketaan ja, että pääomatulovero tulee kiristymään. Monet ovat varmasti suunnitelleet voitonjaon niin, että verovapauden vanha verovapauden maksimi on hyödynnetty ennen uusien verosäädösten voimaan tuloa. Veromuutokset ovat varmasti vaikuttaneet myös sijoittajien verosuunnitteluun, koska veromuutosten myötä pääomatulovero on kiristynyt ja yhteisövero on keventynyt.

Osingonlisäksi myös muut voitonjakomuodot nostavat päätään ja jatkuvasti kehitellään uusia keinoja saada varoja yrittäjälle verotehokkain keinoin. Joskus verotehokkuus menee jopa yli ja joudutaan maksamaan veronlisäyksiä ja –korotuksia.

Loppujenlopuksi osingonjako yhdistettynä muihin voitonjakomuotoihin yhtiön nettovarallisuuden mukaan, on verotehokkain keino kotiuttaa voittoja yrityksestä.