Impact of green bond issuance on stock prices : Evidence from Nordic markets

Green bonds have become a central instrument in sustainable finance, offering companies a way to raise capital for projects with environmental benefits while signaling long-term responsibility to investors. The Nordic region has established itself as a frontrunner in this field, yet limited evidence exists on whether green bond issuance generates measurable share-holder value. This thesis examines how stock prices react to corporate green bond announcements in Nordic markets and whether firm- and bond-specific factors influence these reactions. The study applies an event study methodology combined with regression analysis to a dataset of 101 green bond announcements by 47 listed non-financial companies from Finland, Sweden, Norway, and Denmark between 2017 and 2025. Daily stock returns and country-specific benchmark indices are used to calculate abnormal and cumulative abnormal returns (CARs) over multiple event windows. The event study results indicate no statistically significant abnormal returns in the overall sample, suggesting that investors in Nordic markets do not systematically adjust valuations following green bond announcements. However, the analysis reveals a marginally negative reaction to first-time issuances in the longer event window, while repeated issuances are treated as routine financing decisions. Regression analysis provides further insights into the determinants of short-term reactions. Firm size, leverage, maturity, and issuance history are found to explain variation in CARs with-in the [-1,1] window. Larger companies and more leveraged firms experience more favorable immediate responses, while longer bond maturities are associated with weaker reactions. First-time issuances also have a significant positive short-term effect, contrasting with their marginally negative longer-horizon impact. Supplementary regressions with country and industry dummies show no systematic differences across geographical or sectoral dimensions, indicating that Nordic markets treat green bond announcements as relatively uniform events across countries and industries. The findings contribute to the literature on sustainable finance by providing evidence from a mature market with strong ESG integration. For investors and corporate managers, the results highlight that the financial implications of green bond issuance in the Nordics are limited overall, but short-term market responses depend on firm characteristics and bond design. This thesis therefore adds a Nordic perspective to the ongoing debate on whether green bonds deliver value beyond their environmental benefits.

Vihreistä joukkovelkakirjoista on tullut olennainen osa kestävää rahoitusta. Ne tarjoavat yrityksille tavan rahoittaa ympäristöä hyödyttäviä hankkeita ja samalla viestiä sijoittajille vastuullisuudesta. Vaikka Pohjoismaat toimivat kestävän rahoituksen edelläkävijöinä, tutkimus vih-reiden joukkovelkakirjojen vaikutuksista osakkeenomistajien näkökulmasta on yhä vähäistä. Tämä tutkielma tarkastelee, miten osakemarkkinat reagoivat vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuihin Pohjoismaissa ja mitkä tekijät selittävät mahdollisia reaktioita. Tutkimuksen aineisto koostuu 101 liikkeeseenlaskusta 47 pörssilistatulta, ei-rahoitusalan yhtiöltä vuosina 2017–2025. Tapahtumatutkimuksen ja regressioanalyysin avulla mitataan epänormaalit ja kumulatiiviset epänormaalit tuotot eri tapahtumaikkunoissa. Tulosten mukaan vihreiden joukkovelkakirjojen julkistukset eivät keskimäärin aiheuta tilastollisesti merkitseviä markkinareaktioita. Ensimmäiset liikkeeseenlaskut kuitenkin herättävät pidemmässä tarkastelussa lievästi negatiivisen reaktion, kun taas myöhemmät nähdään rutiininomaisina rahoituspäätöksinä. Regressioanalyysi tuo esiin lyhyen aikavälin selittäviä tekijöitä. Yrityksen koko, velkaantuneisuus, maturiteetti ja liikkeeseenlaskuhistoria vaikuttavat tuottoihin erityisesti lyhyen aikavälin [-1,1] ikkunassa. Suuret ja velkaisemmat yhtiöt saavat myönteisemmän lyhyen aikavälin markkinareaktion, kun taas pitkät maturiteetit aiheuttavat heikompia reaktioita. Ensimmäinen liikkeeseenlasku erottuu lisäksi positiivisella lyhyen aikavälin vaikutuksellaan, vaikka pidemmän tarkastelun tulos on lievästi negatiivinen. Lisäksi maita ja toimialoja koskevat lisäregressiot osoittavat, ettei epänormaaleissa tuotoissa ole systemaattisia eroja maiden tai toimialojen välillä, mikä vahvistaa tulkintaa, että markkinareaktiot ovat Pohjoismaissa suhteellisen yhtenäisiä. Tutkimus täydentää kestävän rahoituksen tutkimusta pohjoismaisella näkökulmalla, jossa ESG on jo vahvasti integroitunut markkinoihin. Sijoittajien ja yritysjohdon kannalta tulokset osoittavat, että vihreiden joukkovelkakirjalainojen vaikutus osakkeenomistajien näkökulmasta on kokonaisuudessaan rajallinen. Lyhyen aikavälin reaktiot riippuvat kuitenkin selvästi yrityksen ominaisuuksista ja liikkeeseen lasketun lainan rakenteesta. Näin ollen tutkielma tarjoaa lisäymmärrystä siitä, miten vihreät joukkovelkakirjat nähdään Pohjoismaiden kypsillä markkinoilla osana yritysten vastuullista rahoitusta.