The implications of portfolio rebalancing frequency on hedging errors
Ladataan...
789.01 KB
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Lataukset5
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
The purpose of this thesis is to examine the effect of portfolio rebalancing frequency on hedging errors. More specifically, this thesis examines the nature of hedging errors, option pricing models and how other factors are critical in the formation of hedging errors. Furthermore, this thesis critically analyses these factors in conjunction with portfolio adjustment time intervals as critical determinants in hedging error variance and significance. This study is purely theoretical and adds an empirical element in the form of a literature review. This thesis synthesises and evaluates hedging errors and the key factors of hedging errors in various market conditions.
Delta hedging is used as a benchmark for optimal hedging ratios assuming complete markets, but in empirical studies discrete-time hedging is primarily used. Hedging errors are therefore fundamental to discrete time hedging, and this thesis aims to examine the underlying causes for these hedging errors. Shorter portfolio adjustment time intervals would mitigate hedging errors according to theoretical research on this topic. The existing literature provides evidence for the existence of this correlation, but it isn’t universally applicable in empirical research on the topic. The correlation between hedging errors and rebalancing time intervals is nonlinear, and considering incomplete market conditions, even suboptimal. Another risk factor to consider is the potential miscalibration of the computed hedging errors, which stems from utilised estimates. The literature provides evidence for different factors, more specifically volatility and the inherent convexity of the option position to be positively correlated with hedging errors. It is also imperative to discuss the different goals and methodological differences in evaluating hedging performance. Hedging performance can for instance, be evaluated by portfolio returns rather than hedging errors. If the performance is determined based on returns, an increase in hedging error exposure may be optimal. This is considering the costs of alternating the position will outweigh the gain of hedging.
Overall, unlike the Black-Scholes Model and the subsequent practitioner’s delta ratios propose, other quantitative factors are critical for hedging error formation and variance. This is not to downgrade the importance of portfolio adjustment time intervals, which are deemed to be integral in mitigating risk exposure in the hedged portfolio. However, the previously mentioned factors are also critical in forming hedging errors. To reinstate, there also doesn’t seem to exist any universal policy for optimal hedging, that would possess universal applications. Thus, discrete-time hedging is therefore best understood as an optimization dilemma between trading costs and risk exposure, that is dependent on market conditions and the fundamental aspects of the options.
Tutkielman tavoite on tutkia portfolion rebalansointitiheyden vaikutusta suojausvirheisiin. Tarkemmin sanottuna tutkielma keskittyy suojausvirheiden luonteeseen ja optiohinnoittelu-malleihin. Tutkielma keskittyy miten edellä mainitut ja muut tekijät ovat keskiössä suojausvirheiden muodostumisessa. Tutkielma analysoi kriittisesti näiden tekijöiden yhteisvaikutusta suojausvirheiden muodostumiseen. Suojausvirheissä huomioidaan esiintyneiden virheiden laajuus ja varianssi. Tutkielma pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen pääsääntöisenä tutkimusmenetelmänä ja tavoitteena on tuoda yhteen aikaisempia tutkimuksia aiheesta yhtenäiseen teokseen. Aikaisempi kirjallisuus koostuu teoreettisista malleista ja empiirisistä tutkimustuloksista aiheeseen liittyen.
Delta suojautumista käytetään vertailukohtana arvioimaan optimaalisia suojaussuhteita. Delta suojautumisen perusperiaate painottuu oletukseen täydellisistä markkinoista. Empiirisissä tutkimuksissa usein hyödynnetään suojautumista, joka toteutetaan diskreetissä ajassa. Diskreetti aika itsessään aiheuttaa rakenteellisia suojausvirheitä, sillä jatkuva suojautuminen ei ole mahdollista jokaisessa ajankohdassa. Aikaisempi kirjallisuus arvioi lyhyiden tasapainotustiheyksien vaikuttavan positiivisesti suojausvirheiden minimoimiseen, mutta kyseinen hypoteesi ei ole yleispätevä empiiristen tutkimustulosten perusteella. Suojausvirheiden ja tasapainotustiheyksien välinen korrelaatio on luonteeltaan epälineaari. Aikaisemman kirjallisuuden mukaan tietyissä markkinatilanteissa suojausvirheiden minimointi voi olla vastoin taloudellisia tavoitteita. Malliriski on lisäksi merkittävä riskitekijä, joka voi merkittävästi vaikuttaa suojausvirheiden syntymiseen. Vaikutus perustuu määritettyihin suojaussuhteisiin, jotka eivät mahdollisesti vastaa todellisuutta. Aikaisempi kirjallisuus tukee väitettä, että volatiliteetti ja option konveksisuus ovat positiivisesti korreloituja suojausvirheiden varianssin kanssa. Tutkimuksen kannalta on lisäksi tärkeätä hahmottaa suojauksen arviointi kvantitatiivisesti. Yleisiä mittareita edellisissä tutkimuksissa ovat esimerkiksi portfolion tuotto, suojausvirheiden tai transaktiokustannusten minimointi. Mikäli tavoitteena on taloudellinen hyöty, niin optimaalinen strategia voi olla ylläpitää tietty alttius suojausvirheille positiossa.
Toisin kuin Black-Scholes malli olettaa, muut riskitekijät vaikuttavat merkittävästi suojausvirheiden kokoon ja varianssiin. Tämä ei viittaa siihen, että tasapainotusaikaväleillä ei olisi tilastollisesti merkittävää roolia suojausvirheiden muodostumisessa. Tasapainotusvälien merkityksestä on löydetty vakaata evidenssiä, mutta muilla riskitekijöillä on lisäksi merkittävä vaikutus suojausvirheisiin. Empiiristen tutkimustulosten mukaan ei ole yleispätevää suojausstrategiaa jokaista markkinatilannetta varten. Diskreetin ajan suojaaminen tulisi siis parhaiten hahmottaa optimointiongelmana. Toisin sanoen tärkeätä on löytää tasapaino kaupankäyntikustannusten ja riskialttiuden välillä, joka on suoranaisesti riippuvainen markkinatilanteesta ja optioiden luonteesta.