Hyvinvointi-intervention merkitys työntekijöiden kokonaisvaltaiselle työhyvinvoinnille julkisorganisaatiossa

Abstract

Työhyvinvoinnin tukeminen on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi organisaatioiden toimintaa ja strategiaa, ja erilaiset hyvinvointi-interventiot ovat nousseet pinnalle osana työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Vaasan kaupungin hyvinvointi-interventiota, jonka tavoitteena on tukea työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia sekä ylläpitää työkykyisyyttä organisaatiossa. Tutkielmassa selvitetään, millainen merkitys hyvinvointivalmennuksella on koettu olevan hankkeen asiakkaiden, eli kaupungin työntekijöiden kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja organisaatiolle laajemmin.

Tutkielma nojautuu työhyvinvoinnin teoreettisiin malleihin, kuten työn vaatimukset ja voimavarat -malliin (JD-R -malli) sekä subjektiivisen hyvinvoinnin malliin (PERMA). PERMA-malli tarjoaa teoreettisen viitekehyksen yksilön hyvinvoinnin eri osa-alueiden tarkasteluun, kun taas JD-R -malli auttaa ymmärtämään työhyvinvointiin vaikuttavia työn voimavaroja ja kuormitustekijöitä. Näiden teoreettisten lähtökohtien avulla analysoidaan hyvinvointivalmennuksen merkitystä sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa.

Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa aineistona on käytetty haastatteluja hyvinvointivalmennuksen asiakkaiden sekä hankkeen parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Toinen aineisto, jota on hyödynnetty tutkielmassa, on laadullinen kysely, jossa ilmenee useamman hankkeen asiakkaan kokemuksia hyvinvointivalmennuksesta. Lisäksi on käytetty sekundääristä aineistoa, kuten Vaasan kaupungin henkilöstöraportteja ja muita dokumentteja. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa teema-analyysiä, jonka avulla on pyritty tunnistamaan tärkeitä teemoja aineistosta.

Tutkimustulokset osoittavat, että hyvinvointi-interventiolla on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Hyvinvointiohjauksen avulla on autettu yksilöllisesti monia kaupungin työntekijöitä voimaan paremmin, sekä lisäämään yleistä hyvinvointia työntekijöiden keskuudessa. Hyvinvointiohjauksen onnistuminen asiakkaan kohdalla on usein riippunut monesta asiasta, kuten asiakkaan omasta motivaatiosta ja oma-aloitteellisuudesta. Organisaation näkökulmasta haasteet ovat liittyneet hankkeen vaikuttavuuden todentamiseen ja pitkäaikaisen palvelun vakiinnuttamiseen organisaatioon. Johtopäätöksien perusteella voidaan suositella, että organisaatio jatkaisi palvelun tarjoamista työntekijöilleen, jotta vaikutukset alkaisivat näkymään myös sairauspoissaoloissa ja organisaation kulttuuri kehittyisi kohti hyvinvoivaa työyhteisöä.