Irtisanomisten vaikutukset jäljelle jääneisiin työntekijöihin

Yritysten irtisanomiset eivät kosketa pelkästään irtisanottuja työntekijöitä, vaan ne vaikuttavat monella tavalla ja jopa pitkäaikaisesti myös irtisanomisilta välttyneisiin, jäljelle jääneisiin työntekijöihin. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaisia vaikutuksia metsäteollisuudessa toimivan case-yrityksen irtisanomisilla oli ja on sen jäljelle jääneisiin työntekijöihin. Tutkimuksessa verrataan lisäksi, miten yrityksen luottamushenkilöiden ja esimiesten näkemykset eroavat työntekijöiden kokemuksista. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään monipuolisesti saneeraamiseen, irtisanomiseen ja sitoutumiseen sekä selvitetään lisäksi, miten irtisanomiset ovat vaikuttaneet jäljelle jääneisiin työntekijöihin ja heidän sitoutumiseensa aiempien tutkimustulosten mukaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla case-yrityksen työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja esimiehiä. Aineisto analysoitiin käyttämällä fenomenologisen psykologian analyysimenetelmää, jossa tärkeintä on säilyttää ihmisten kokemukset sellaisina, kuin ne ovat, eikä tarkoitus ole esimerkiksi muodostaa uusia teorioita. Työntekijöiden kokemuksista muodostettiin yleinen merkitysverkosto, josta käy ilmi, miten irtisanomiset yleisesti koettiin työyhteisössä. Lisäksi luottamushenkilöiden ja esimiesten haastatteluiden perusteella muodostettiin yleiset merkitysverkostot, joista selviää, miten heidän havaintojen mukaan irtisanomiset vaikuttivat jäljelle jääneisiin työntekijöihin. Tutkimuksen mukaan irtisanomiset vaikuttivat mm. case-yrityksen jäljelle jääneiden työntekijöiden työntekoon, työilmapiiriin, yhteishenkeen, sitoutumiseen, työmotivaatioon ja tehokkuuteen, mutta vaikutukset yllättivät ristiriitaisuuksillaan ja pirstaloituneisuudellaan. Pääsääntöisesti luottamushenkilöillä ja esimiehillä oli hyvä käsitys irtisanomisten vaikutuksista työntekijöihin, mutta erojakin löytyi.