Lisää työhyvinvointia terveyden edistämisinterventiolla

Abstract

Työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen on kasvavassa määrin kiinnostuksen kohteena organisaatioissa. Terveyden edistämisinterventioiden toteuttaminen organisaatioissa on yksi varteenotettava keino työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi sekä tuottavuuden lisäämiseksi. Työntekijöiden ravitsemukseen ja erityisesti fyysiseen aktiivisuuteen keskittyvät interventiot nähdään keskeisinä työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamisessa. Teknologia tukee nykypäivänä terveyden edistämisinterventioiden toteuttamista.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia terveyden edistämisintervention (Firstbeat-hanke) vaikuttavuutta työntekijöiden työuupumukseen, työkykyyn, työstä palautumiseen ja stressin kokemiseen sekä tuottavuuteen työssä koe- ja kontrolliryhmän välillä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin koe- ja kontrolliryhmien sisäistä muutosta tutkituissa muuttujissa sukupuolen ja iän mukaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pitää sisällään työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden eli työstä palautumisen, stressin, työkyvyn ja työuupumuksen tarkastelun. Lisäksi tarkastellaan terveyden edistämisinterventioiden toteuttamista työpaikoilla sekä niiden tuot-tavuutta ja taloudellisuutta. Tutkimuksen pitkittäisaineisto kerättiin Suomessa vuodenvaih-teesta 2024–2025 kesään 2025. Alkukyselyyn vastasi 83 työntekijää ja loppukyselyyn 35 työn-tekijää. Kysely sisälsi pääosin strukturoituja kysymyksiä, jonka lisäksi oli avoimia kysymyksiä. Aineiston analyysivaiheessa koeryhmään kuului 27 työntekijää ja kontrolliryhmään 8 työnte-kijää. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin hyödyntäen ei-parametrisiin testeihin kuuluvaa Wilcoxonin testimenetelmää. Avoimien kysymysten vas-taukset on avattu sanallisesti auki.

Yhteenvetona voidaan todeta, että terveyden edistämisinterventiolla ei havaittu yleistettävis-sä olevia vaikutuksia työntekijöiden työuupumuksen, työstä palautumisen, työkyvyn paran-tumisen, stressin vähentymisen tai tuottavuuden tehostumisen suhteen. Tilastollisesti mer-kitseviä tuloksia havaittiin suuntaa antavasti joillakin demografisilla ryhmillä koe- ja kontrolli-ryhmän sisäisissä vertailuissa. Naisilla havaittiin pieniä tilastollisesti suunta antavia muutok-sia työuupumuksen henkisen etääntymisen ja kroonisen väsymyksen sekä stressin kokemi-sen vähentymisessä. Miehillä vastaavasti kognitiivisen toiminnan häiriöissä havaittiin mah-dollista laskua. Ikäryhmittäin tarkasteltuna havaittiin suuntaa antavasti palautumisen tehos-tumista 45–54-vuotiailla työntekijöillä. Työkyvyn osalta havaittiin mahdollista parantumista 45–64-vuotiailla työntekijöillä. Interventiolla ei havaittu olevan vaikutusta työntekijöiden tuottavuuteen. Tutkimuksen tuloksiin on voinut vaikuttaa koe- ja kontrolliryhmien erisuuret koot, jonka vuoksi tuloksia ei voida yleistää tämän otoksen ulkopuolelle.