On Anglicisation of Academic Finnish. The Case of the University of Vaasa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma pohjautuu vuonna 2003 käytyyn julkiseen keskusteluun suomen kielen asemasta ja itse kielen heikkenemisestä englannin vaikutuksesta. Tutkielma on osa Englannin laitoksen projektia, jossa tutkitaan englannin vaikutusta opiskelijoiden kieleen Vaasan yliopistossa.

Tutkielmassa tarkastellaan englannin kielen vaikutusta ja ilmenemismuotoja muodollisessa, kirjoitetussa opiskelijadiskurssissa. Päähuomio on koodinvaihdossa (codeswitching) eli eri kielten vuorottelussa suomenkielisessä tekstissä. Tutkimusmateriaali koostuu 25:stä pro gradu -työstä, jotka on valittu viidestä eri pääaineesta. Niitä ovat tietotekniikka, viestintätiede, kansainvälinen markkinointi, aluetiede ja nykysuomi. Oletettiin, että anglismien esiintymistiheyksissä on eroja aineiden kesken, ja että etenkin nopeasti kehittyvillä aloilla, kuten tietotekniikassa, englannin vaikutus on suurinta. Materiaalista tutkitaan koodinvaihtoteorioita apuna käyttäen, miten ja miksi suomen kieli vaihtuu joko kokonaan tai osittain englannin kieleen suomenkielisen tekstin lomassa. Etenkin keskitytään anglismien rakenteeseen, mutta myös niiden korostamiseen (flagging) tekstissä typografisin keinoin sekä anglismien käyttötarkoitukseen.

Päälöydökset viittaavat siihen, että englannin ilmenemismuodot voidaan karkeasti jakaa humanistisissa pro gradu -töissä tyypillisesti esiintyviin muotoihin ja matemaattis-luonnontieteellisissä havaittaviin muotoihin. Jälkimmäisissä käytetään yleisesti ottaen lauseeseen (morfologisesti ja/tai fonologisesti) assimiloituja anglismeja, kun taas humanistisissa töissä anglismeja ei pääasiallisesti ole assimiloitu, ja ne on erotettu lauseesta typografisin keinoin. Anglismit ovat usein vahvasti liitoksissa työssä käsiteltyyn aiheeseen, jolloin yksi työ saattaa huomattavasti kasvattaa anglismien kokonaismäärää pääainetta kohden. Humanistissa tutkielmissa suomen- ja englanninkielisten ilmausten ero on merkitty selvemmin kuin matemaattis-luonnontieteellisissä töissä, joissa koodinvaihto on huomaamattomampaa. Yleisesti ottaen koodinvaihdolla on informatiivinen tehtävä, eikä sosiaalista koodinvaihtoa voida selvästi osoittaa.