The microfoundations of strategic agility in digitalized business planning: a qualitative case study in a Finnish insurance company
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Increasing competition and volatility in the business environment highlight the need for strategic agility and responsiveness even in stable industries. The study addresses gaps in existing strategic agility and digitalization literature while also expanding the microfoundations literature. Strategic agility research is limited in stable industries and incumbent organizations. The literature also does not clarify how digitalization impacts strategic agility and lacks a microfoundational explanation of how micro-level practices aggregate into the meta-capabilities of strategic agility. Therefore, the purpose of this study is to explain how digitalized business planning forms strategic agility through its microfoundations in a stable incumbent organization.
The study addresses the following research question: How does digitalized business planning influence strategic agility through its microfoundations in an incumbent organization operating in a stable industry? Additional sub-questions are used to further clarify the interplay between digitalization and strategic agility. A mechanism-based framework is used to illustrate how the micro-level practices aggregate into macro-level capabilities. The research is conducted as a qualitative single-case study within a large and incumbent Finnish insurance company. Data is collected through ten semi-structured interviews.
The findings indicate that digitalized business planning shapes strategic agility through specific microfoundational mechanisms. Digital tools and data enhance managerial cognition and strategic sensitivity by increasing shared situational awareness and transparency, and by improving data-driven planning discussions. Digitalization also improves operational agility by accelerating planning cycles and enabling faster resource reallocation. However, operational agility does not translate into full strategic agility, but provides a foundation for it. Insufficient data interpretation, predictive analytics, and resource fluidity constrain the development of the meta-capabilities of strategic agility. Limited predictive capabilities weaken strategic sensitivity, while structures and resource scarcity hinder resource fluidity and strategic commitment to
initiatives.
The study provides a microfoundational explanation of how digitalized business planning conditionally enables the formation of strategic agility in a stable incumbent organization, extending strategic agility research beyond volatile contexts. As a single-case study, the findings are context-specific and provide a basis for future comparative and longitudinal research.
Liiketoimintaympäristön lisääntyvä kilpailu ja epävarmuus korostavat strategisen ketteryyden ja reagointikyvyn merkitystä myös vakailla toimialoilla. Tämä tutkielma vastaa aukkoihin strategista ketteryyttä ja digitalisaatiota koskevassa kirjallisuudessa sekä laajentaa mikroperustoja käsittelevää kirjallisuutta. Strategista ketteryyttä on tutkittu rajallisesti vakailla toimialoilla ja vakiintuneissa organisaatioissa. Lisäksi nykyinen kirjallisuus ei selitä, miten digitalisaatio vaikuttaa strategiseen ketteryyteen tai miten yksilötason ilmiöt mikrotasolla muodostavat strategisen ketteryyden metakyvykkyyksiä. Tämän työn tarkoituksena on selittää, miten digitalisoitu liiketoimintasuunnittelu muodostaa strategista ketteryyttä mikroperustojensa kautta vakaassa ja vakiintuneessa organisaatiossa.
Tutkimus vastaa seuraavaan tutkimuskysymykseen: Miten digitalisoitu liiketoimintasuunnittelu vaikuttaa strategiseen ketteryyteen mikroperustojensa kautta vakiintuneessa organisaatiossa, joka toimii vakaalla toimialalla? Lisäksi tarkentavien alakysymysten avulla syvennetään ymmärrystä digitalisaation ja strategisen ketteryyden välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkimuksessa hyödynnetään mekanismipohjaista viitekehystyökalua havainnollistamaan, miten mikrotason käytännöt kumuloituvat makrotason kyvykkyyksiksi. Tutkimus on toteutettu laadullisena yksittäistapaustutkimuksena suuressa ja vakiintuneessa suomalaisessa vakuutusyhtiössä. Tutkimusaineisto on kerätty kymmenen puolistrukturoidun haastattelun avulla.
Tulokset osoittavat, että digitalisoitu liiketoimintasuunnittelu vaikuttaa strategiseen ketteryyteen tiettyjen mikrotason mekanismien kautta. Digitaaliset työkalut ja data vahvistavat johdon kognitiota ja strategista herkkyyttä parantamalla yhteistä tilannetietoisuutta, läpinäkyvyyttä ja datalähtöisiä suunnittelukeskusteluja. Digitalisaatio edistää myös operatiivista ketteryyttä nopeuttamalla suunnittelusyklejä ja mahdollistamalla resurssien joustavamman kohdistamisen. Operatiivinen ketteryys ei kuitenkaan yksinään johda strategiseen ketteryyteen, vaan toimii sen perustana. Riittämätön datan tulkinta, ennakoivan analytiikan rajallisuus sekä resurssien heikko
liikkuvuus rajoittavat strategisen ketteryyden metakyvykkyyksien kehittymistä. Puutteelliset ennakointikyvykkyydet heikentävät strategista herkkyyttä, kun taas rakenteelliset tekijät ja niukat resurssit estävät resurssien liikkuvuutta ja strategista sitoutumista aloitteisiin.
Tämä tutkimus tarjoaa mikrotason selityksen sille, miten digitalisoitu liiketoimintasuunnittelu ehdollisesti mahdollistaa strategisen ketteryyden muodostumisen vakaassa ja vakiintuneessa organisaatiossa ja laajentaa strategisen ketteryyden tutkimusta epävakaiden toimintaympäristöjen ulkopuolelle. Yksittäistapaustutkimuksessa tulokset ovat kontekstisidonnaisia, mutta ne tarjoavat perustan tulevaisuuden vertailu- ja
pitkittäistutkimuksille.