Balanced scorecardin vaikutus organisaation suorituskykyyn kolmannella sektorilla

Abstract

Balanced scorecard -mittaristoa on perinteisesti pidetty yritysjohdon ohjausmenetelmänä, mutta se on toimiva työkalu myös kolmannella sektorilla. Järjestöt kokevat samanlaisia johtamisen haasteita kuin yrityksetkin ja mittariston käytön on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu parantavan strategian toteutumista sekä lisäävän organisaatioiden tehokkuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten balanced scorecardin käyttöönotto ja käyttö on vaikuttanut järjestöjen toimintaan. Tutkimus antaa kuvan järjestöjen strategiatyöstä ja balanced scorecard -mittariston käytöstä johdon ohjausjärjestelmänä. Tutkimuksessa selvitetään myös minkälaisilla toimenpiteillä järjestöt vahvistavat mittariston käyttöönoton ja käytön onnistumista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin malliin balanced scorecard -mittaristosta ja strategialähtöisestä organisaatiosta. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja haastatteluihin osallistui neljän eri järjestön edustajat. Aineistoa on tulkittu sisällönanalyysin avulla ja se on jäsennelty teemoittain strategialähtöisen organisaatiomallin mukaisesti.

Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset aikaisempiin tutkimuksiin nähden. Johdon tuki ja henkilöstön osallisuus koetaan mittariston onnistumisen edellytykseksi. Järjestöissä henkilöstön vastuuttaminen on sitouttanut henkilöstöä strategian toteuttamiseen. Järjestöt tunnistivat viestinnän haasteet ja kokivat yhteiset tapaamiset ja intranetin käytön tiedottamisen hyviksi menetelmiksi. Prosessien kehittämisen ja järjestelmien käyttöönoton kautta haettiin toiminnan ja tehokkuuden parantamista. Myös aktiivinen johtoryhmätyöskentely ja toiminnan poikkeamiin reagoiminen tunnistettiin myös tärkeiksi elementeiksi strategian ja mittariston toteuttamisessa.