HR -analytiikka etätyöjohtamisen tukena

Abstract

Etätyöskentely on kasvava työskentelymuoto nykyajan liike-elämässä. Yhä useammassa organisaatiossa merkittävä osa työskentelystä tapahtuu muualta kuin yrityksen toimitiloista ja useasti myös eri maista käsin. Johtamisen sekä etätyöskentelyn tulisi kulkea käsi kädessä ja tämä haastaa esimiehet kokonaan uudella tasolla kehittämään johtamistaitojaan.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella etätyön johtamisen haasteita ja sitä, miten HR- analytiikka voi omalta osaltaan vastata näihin haasteisiin. Tämä tutkimus kontribuoi Vilkmanin ja Hellenin kirjallisuuteen, joka lähestyy etätyön johtamista uusien mahdollisuuksien perspektiivistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, käyttäen puolistrukturoitua haastattelumuotoa, mikä mahdollisti tutkittavan aiheen teemojen käsittelyn kokonaisvaltaisesti sekä tarkasti ja samalla erilaisten näkökulmien esille tuomisen. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut jaettiin kahteen eri teemaan, joista ensimmäinen käsitteli etätyöskentelyä ja sen johtamista ja toinen osio HR-analytiikan nykytilaa sekä mahdollisuuksia. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 12 teemahaastattelusta. Haastateltavina oli neljän eri organisaation henkilöstöjohtajan tai -päällikön tehtävissä toimivia henkilöitä sekä kahdeksan etäjohtavaa esimiestä kyseisistä organisaatioista. Haastateltavia henkilöitä oli yhteensä kaksitoista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kirjallisuuskatsauksesta etätyön johtamisen ja HR –analytiikan kirjallisuuteen ja tutkimustuloksiin.

Tutkimustulokset tukevat alan kirjallisuutta sillä, että etätyön yleisinä esteinä nähdään luottamuspula, epäluuloiset asenteet sekä yleisten ohjeistuksien puuttuminen. Tutkimustuloksien perusteella voidaan myös todeta, että etäjohtaminen koetaan vielä organisaatioissa vieraana alana eikä esimiehille toistaiseksi järjestetä koulutusta aihealueesta. HR –analytiikka koettiin henkilöstöhallinnon tulevaisuudeksi ja tutkimuksen perusteella työn muuttuminen numeraalisempaan muotoon koettiin positiivisena asiana.