Itsensä johtaminen hybridityössä

Suomalaisessa työelämässä on meneillään siirtymävaihe, jossa etsitään toimivia hybridityön malleja. Hybridityö on uudenlainen työn tekemisen tapa, jossa työtä on mahdollista tehdä paikasta riippumatta ja siinä hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja. Itsensä johtaminen on merkityksellisessä roolissa hybridityössä, sillä olemme itsemme johtajia niin perinteisessä toimistotyössä kuin etätyössä. Viimeaikaisten muutosten ja kriisien seurauksena perinteisen johtajuuden rooli näyttää menettävän merkitystään, kun taas yksilöllistä itsensä johtamista tarvitaan aiempaa enemmän. Itsensä johtaminen tarkoittaa prosessia, jossa itseohjautuvuuden ja motivaation kautta vaikutetaan omaan ajatteluun ja käyttäytymiseen. Itsensä johtamisen työkaluina käytetään tiettyjä käyttäytymis- ja kognitiivisia strategioita. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia hybridityökontekstissa tapahtuvaa yksilötason itsensä johtamista. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten työntekijät ovat kokeneet hybridityön tekemisen vaikuttaneen heidän itsensä johtamiseen ja itsensä johtamisen strategioiden käyttöön. Pyrin myös selvittämään, millaisia itsensä johtamisen strategioita työntekijät hyödyntävät hybridityössä ja millaista itsensä johtaminen on uudessa hybridityöajassa. Tämän tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu hybridityötä, itsensä johtamista ja itsensä johtamisen strategioita taustoittavista luvuista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Haastatteluiden kohdeorganisaationa toimii Kauhajoen kaupunki. Kauhajoen kaupungilta on valittu kahdeksan asiantuntija- ja toimistotyötä tekevää haastateltavaa, joilla on kokemusta hybridityöstä. Haastatteluiden kautta pyritään syventämään ymmärrystä kohdeilmiöstä ja selvitetään haastateltavien kokemuksia itsensä johtamisesta hybridityössä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten perusteella hybridityöllä on ollut vaikutuksia työntekijöiden itsensä johtamiseen. Hybridityö on lisännyt työn joustavuutta ja autonomiaa sekä motivaatio ja työhyvinvointi ovat parantuneet. Tulokset osoittavat hybridityön haasteena olevan henkisten ja fyysisten rakenteiden määrittämisen etätyöhön. Jos hybridityön toimintamallit ja struktuurit eivät ole selkeästi määriteltyjä organisaatiossa, korostuu työntekijän itsensä johtamisen merkitys. Tutkielman yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä on se, että itsensä johtaminen tapahtuu käyttämällä itsensä johtamisen strategioita, mutta osittain itsensä ohjaaminen työssä tapahtuu myös automatisoituneiden toimintamallien kautta, joihin työntekijä ei ole välttämättä kiinnittänyt tietoisesti huomiota. Aiemmat tutkimukset aiheesta korostavat itsensä johtamisen strategioiden tietoista käyttämistä itsensä johtamisessa eivätkä tuo esille automatisoituneiden ja tiedostamattomien toimintamallien merkitystä oman toiminnan ohjaamisessa. Tämän perusteella tämä tutkielma täydentää aikaisempia tutkimuksia itsensä johtamiseen liittyen.