Deliberatiivinen demokratia ja kansalaisraadit kuntalaisten näkökulmasta

Abstract

Luottamus edustuksellista demokratiaa kohtaan on heikentynyt, ja New Public Governancen myötä yhteistyö hallinnon ja kansalaisten välillä on lisääntynyt. Muun muassa näiden vuoksi on kehitetty deliberatiivinen demokratia, jonka avulla pyritään vastaamaan nykyajan kompleksisiin haasteisiin ja pirullisiin ongelmiin. Yksi demokratia innovaatioista on kansalaisraadit, joissa käsiteltävää aihetta pyritään puntaroimaan monesta eri näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat kuntalaisten halukkuuteen osallistua kansalaisraateihin, ja miten kuntalaiset kokevat osallistumisen vaikuttavan päätöksentekoon.

Tarkoituksena on saada laaja käsitys kansalaisraadeista deliberatiivisen demokratian osana erityisesti kuntalaisten näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan raadin kulkua ja vaikutuksia niin kuntaan kuin kuntalaisiin. Kansalaisraadin lisäksi tutkielmassa käsitellään deliberatiivisen demokratian taustoja, kuntalaisten osallistamista lisäävää yhteiskehittämistä, vaikuttamista sekä osallistumista niin hyvien puolien kuin haasteiden kautta. Tutkielmassa tarkastellaan myös New Public Governancen vaikutuksia deliberatiivisen demokratian kehittymiseen. Osallistumisen eri tasojen hahmottamiseen käytetään Arnsteinin osallistumisen tikapuita. Teorian tueksi tutkielmassa syvennytään tarkemmin kolmessa eri Suomen kunnassa järjestettyyn kansalaisraatiin sekä niihin osallistuneiden kokemuksiin.

Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että kansalaisraatien avulla voidaan vaikuttaa kuntalaisten osallisuuteen ja osallistumiseen. Aktiivinen osallistuminen kuitenkin edellyttää, että kansalaisraadeista ja muista demokratia innovaatioista tulisi vakiintunut tai vähintään vakiintuneempi osa kunnallista päätöksentekoa. Keskeisiä motivaatiota lisääviä tekijöitä on esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, päätöksenteon julkisuus ja mahdollisuus vaikuttaa muiden näkemyksiin hyvillä argumenteilla. Motivaatiota taas laskee esimerkiksi juuri vakiintumattomuus, epävarmuus vaikuttavuudesta ja mahdollisesti muilta saatu negatiivinen kuva kansalaisraadeista. Vaikuttavuus on tärkeää, sillä silloin osallistujat tietävät, että heidän näkemyksillään on merkitystä. Osallistujien motivaatio osallistua yhteisten asioiden hoitoon myös säilyy, kun päätöksistä käy selkeästi ilmi julkilausuman mahdolliset vaikutukset. Yleisesti osallistumisen koetaan lisäävän päätösten legitimiteettiä, luotettavuutta sekä rationaalisuutta.

Tutkielmassa tarkasteltavien esimerkkien perusteella voidaan todeta, että osallistujat arvostavat erilaisia näkemyksiä ja saavat usein uusia näkökulmia.