Hallituksen esitys uudeksi jätelaiksi – Vaikutukset jätemaksuihin, kierrätysasteeseen ja kiertotalouden edistämiseen

Abstract

Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitetään hallituksen esityksen (40/2021) uudeksi jätelaiksi toteutuessaan aiheuttamia vaikutuksia jätemaksuihin, kierrätysasteeseen ja kiertotalouden edistämiseen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Vaasan seudun kunnallisen jätehuoltoyhtiö Stormossenin kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keskeisiä tekijöitä, joilla hallituksen esitys toteutuessaan vaikuttaisi tutkittaviin alueisiin. Niitä verrattiin hallituksen esityksen omaan vaikutusten arviointiin sekä aiempaan tutkimukseen. Laadullisen tapaustutkimuksen keskeisin datan keruutapa oli teemahaastattelut (n = 6), joissa eri sidosryhmiin kuuluvilta jätealan asiantuntijoilta kysyttiin näkemyksiä aiheeseen liittyen. Aineistona käytettiin myös aiempaa tutkimusta, ympäristöministeriön sekä muiden alan organisaatioiden teettämiä selvityksiä sekä Stormossenin ja kuljetusyritys Remeon yhteistyössä toteuttamaa biojätteen keräyskokeilua Vaasan seudulla (n = 59). Tutkimusmenetelmäksi valikoitui sisällönanalyysi, koska suuresta aineistosta haluttiin löytää tiivistetysti keskeiset seikat, erot ja yhtäläisyydet.

Tutkimuksessa havaittiin, että hallituksen esityksen mukainen jätelaki toteutuessaan aiheuttaisi nousupainetta jätemaksuille, mutta niihin vaikuttaisi alueellisten eroavaisuuksien ohella monet tekijät. Jätemaksujen nousupaine johtuisi etenkin kiristyneistä erilliskeräysvelvoitteista. Nousupainetta voisi hillitä monilokerokeräyksellä ja ohjaavan taksan käytöllä. Myös kuljetusjärjestelmällä katsottiin olevan merkitystä jätemaksuihin. Kierrätysasteen osalta keskeisin havainto oli, että hallituksen esityksen mukainen jätelaki parantaisi sitä merkittävästi etenkin erilliskeräysvelvoitteiden kiristymisen vuoksi, mutta korkeimmat EU:n asettamat kierrätystavoitteet vaativat muitakin toimenpiteitä, esimerkiksi laitosmaista lajittelua. Myös lajittelutehokkuuden tulisi kasvaa, ja siihen keinoina nähtiin muun muassa ohjaavan taksan käyttö, puitteiden luominen sekä neuvonta, viestintä ja kampanjat. Biojätteen keräyskokeilussa korostui biojätteen erilliskeräyksen potentiaali kierrätysasteen kohentamisessa, mutta myös haasteet, kun osa kiinteistöistä ei lajittele lainkaan. Tutkimuksessa havaittiin, että kiertotaloutta on mahdollista edistää yhdyskuntajätehuollon toimintakentässä. Keskeisimpänä nähtiin lainsäädäntö, etenkin hallituksen esityksen mukaisen jätelain erilliskeräysvelvoitteiden tiukentuminen. Myös tuottajavastuujärjestelmän laajentuminen sekä raportointi- ja tiedonantovelvollisuuksien lisääntyminen katsottiin edistävän kiertotaloutta. Toimijoiden määrän lisääntyminen ja aito kysyntä kierrätysmateriaaleille nähtiin edellytyksenä kiertotalouden edistämiselle. Yksi keskeisimmistä tutkimuksen havainnoista oli, että kun hallituksen esityksen mukainen jätelaki jättäisi sekajätteen niin sanotun kaksoisjärjestelmän piiriin, aiheuttaisi se sekavuutta alan toimintakentällä heikentäen kunnan mahdollisuuksia hoitaa yhdyskuntajätehuoltoa tehokkaasti ja järkevästi. Tutkimuksen tulokset olivat suurimmaksi osaksi linjassa hallituksen esityksen oman vaikutustenarvioinnin kanssa. Tulokset selkeyttävät yhdyskuntajätehuollon toimintakenttään aiheutuvia muutoksia ja tuovat esille keskeisimmät osa-alueet, joihin lakiesitys vaikuttaa.