Aktiivinen ja passiivinen sijoittaminen: Vertailussa Suomeen sijoittavat osakerahastot

Rahastoyhtiöillä on kaksi tapaa harjoittaa liiketoimintaansa. Sijoitusrahastot voi- vat noudattaa aktiivista tai passiivista sijoitusstrategiaa. Passiiviset rahastot seu- raavat tarkoin valittua vertailuindeksiä, kun taas aktiivisten rahastojen tarkoi- tuksena on saada ylituottoja vertailuindeksiin nähden. Aktiiviset sijoitusrahastot hallitsevat suurimman osan rahastopääomista, mutta passiivinen sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan huimasti 2000-luvulla. Tutkielmassa esitellään aktiivinen ja passiivinen rahastosijoittaminen. Tutkielma keskittyy erityisesti pörssinoteerattuihin rahastoihin (Exchange Traded Funds, ETFs), koska niiden on sanottu olevan vuosikymmenen innovatiivisimpia tuot- teita sijoitusmarkkinoilla. Institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot, valti- oiden virastot sekä yksityispankit ovat käyttäneet ETF-rahastoja jo monien vuo- sien ajan. ETF-rahastoissa yhdistyvät sijoitusrahastojen sekä osakkeiden edut ja ne tarjoavat sijoittajalle hajautetun, läpinäkyvän sekä kustannustehokkaan pää- syn maailman sijoitusmarkkinoille. Näiden seikkojen myötä myös yksityissijoit- tajat ovat viime vuosina löytäneet ETF-rahastot aktiivisten rahastojen ja osakesi- joittamisen rinnalle. Tutkielmassa vertaillaan Suomen osakemarkkinoille sijoittavien aktiivisten ja passiivisten sijoitusrahastojen kulurakennetta ja menestymistä vuosituotolla mi- tattuna aikavälillä 9/2007-9/2017. Aktiiviset rahastot veloittavat sijoittajilta suu- rempia kuluja, mutta eivät kuitenkaan tarjoa keskimäärin parempaa tuottoa pas- siiviseen sijoittamiseen nähden. Aktiivinen sijoittaminen on myös perusteltua, sillä muutama aktiivinen rahasto pystyi passiivisia rahastoja parempaan tuot- toon. Alhaisemman kulurakenteen omaavat passiiviset rahastot ovat kuitenkin keskimäärin osoittautuneet paremmaksi vaihtoehdoksi sijoittajille.