TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN HYÖDYT

Yhdysvalloissa 1960-luvulla kehitetyistä varastonhallintajärjestelmistä on kehitys johtanut materiaalitarvelaskelmissa (MRP, Material Requirement Planning) ja edelleen materiaalitoimintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä lattiatason toiminnanohjauksessa ja jakelunhallinnassa (MRP II, Manufacturing Resource Planning) käytettävien ohjelmistojen kautta toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP, Enterprise Resources Planning). Toiminnanohjausjärjestelmät ovat ohjelmistoja, jotka koostuvat tyypillisesti eri komponenteista. Nämä komponentit kattavat eri osa-alueita organisaatioiden toiminnasta. Komponentteja voivat olla esimerkiksi tuotanto, varastonhallinta, myynti, laskentatoimi ja henkilöstöhallinto. Toiminnanohjausjärjestelmä integroi organisaation osat tiiviisti yhteen. EPR-järjestelmiä ovat käyttäneet pääasiassa suuret liikeyritykset. Viime vuosina ERP-järjestelmätoimittajat ovat kuitenkin kiinnittäneet entistä enemmän huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kasvavassa määrin toiminnanohjausjärjestelmiä ovat ottaneet käyttöön myös muut kuin liikeyritykset esimerkkeinä Suomesta Tampereen kaupunki ja Suomen Puolustusvoimat. ERP-järjestelmien hyötyjen arvioinnin tekee haastavaksi aineettomien hyötyjen osuus hyödyistä. Niihin täytyy kiinnittää huomiota, koska ne voivat ratkaista koko ERP-hankkeen kannattavuuden. Teoreettis-käsitteellinen tutkimus on suoritettu tutkimalla kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia. Tutkimuksessa on perehdytty tietojärjestelmien luokitteluun, hyötyihin ja niiden arviointiin. Toiminnanohjausjärjestelmistä esitetään niiden määritelmiä ja ominaisuuksia sekä tietoa toiminnanohjausjärjestelmiä käyttävistä organisaatioista. Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyistä esitetään jako aineettomiin ja aineellisiin hyötyihin. Tutkimuksessa on myös kuvattu esityksiä aineettomien hyötyjen arviointiin. Tutkimus vahvisti, että toiminnanohjausjärjestelmät voivat tarjota hyötyjä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottavalle organisaatiolle.