Defining and Evaluating Female Leadership : The Role of Gendered Expectations and Stereotypes

Abstract

Naiset ovat edelleen aliedustettuina ylimmissä johtotehtävissä, vaikka tutkimusnäyttö ei osoita johdonmukaisia sukupuolieroja johtamisen tehokkuudessa. Tätä epätasapainoa ylläpitävät pitkälti organisaatioiden käsitykset, joissa johtajuutta tarkastellaan yhä maskuliinisten stereotypioiden kautta; tyypillinen johtaja assosioidaan tällöin päätöksentekokyvyn, itseluottamuksen ja dominanssin kaltaisiin piirteisiin. Nämä syvälle juurtuneet käsitykset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten johtamispotentiaali tunnistetaan, miten suoriutumista arvioidaan ja ketkä nähdään sopivina ehdokkaina johtotehtäviin. Tämän seurauksena naisten johtajuutta tulkitaan usein sukupuolittuneiden odotusten kautta, mikä luo ristiriitaisia arviointikriteerejä ja voi hidastaa urakehitystä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten naisjohtajuutta määritellään ja arvioidaan tutkimuskirjallisuudessa, sekä selvittää sukupuolittuneiden odotusten ja stereotypioiden roolia näissä tulkinnoissa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tutkielmassa tarkastellaan naisjohtajuuden määrittelyä suhteessa miehiin, naisjohtajuuteen liitettäviä erityisiä stereotypioita sekä näiden tekijöiden vaikutusta suoriutumisen arviointiin. Kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkielma integroi keskeiset johtamistyylit sukupuolirooleja selittäviin käsitteisiin, kuten yhteisöllisiin (communal) ja toiminnallisiin (agentic) piirteisiin, roolien yhteensopivuusteoriaan (role congruity theory) sekä double bind- ilmiöön. Tulokset osoittavat, että johtajuutta tulkitaan yhä vahvasti maskuliinisesti koodattujen viitekehysten kautta, jolloin naiset liitetään kirjallisuudessa usein yhteistyöhön ja empatiaan, kun taas miehet yhdistetään tehtäväorientaatioon ja auktoriteettia korostaviin piirteisiin. Katsauksessa painotetaan, että nämä assosiaatiot heijastavat ensisijaisesti sosiaalisia käsityksiä eivätkä pysyviä eroja todellisessa johtamiskäyttäytymisessä. Kirjallisuus nostaa esiin myös systemaattisia arviointivinoumia, kuten double bind- ilmiön, jossa naisten on tasapainoiltava lämminhenkisyyden ja pätevyyden välillä välttyäkseen negatiiviselta arvioinnilta. Lopuksi tulokset viittaavat siihen, että sukupuolittuneet odotukset voivat juurtua organisaatioiden arviointikäytäntöihin ja vaikuttaa suoraan naisten mahdollisuuksiin edetä ja menestyä johtotehtävissä.

Women remain underrepresented in senior leadership positions despite research showing no consistent gender differences in leadership effectiveness. This disparity is largely maintained by organizational perceptions that continue to view leadership through masculine stereotypes, associating typical leadership traits with decisiveness, self-confidence and dominance. Such deeply ingrained perceptions significantly influence how leadership potential is identified, how performance is evaluated, and who is ultimately deemed suitable for executive roles. Consequently, women’s leadership is often interpreted through a lens of gendered expectations, creating conflicting evaluation criteria that can obstruct career advancement. The purpose of this thesis is to examine how female leadership is defined and evaluated within research literature while exploring the specific role that gendered expectations and stereotypes play in these interpretations.

To achieve this objective, the thesis investigates how female eadership is defined in comparison to men, the specific stereotypes associated with women in leadership, and how these factors influence the evaluation of their performance. Conducted as a literature review, the theoretical framework integrates key leadership styles with concepts explaining gender roles, such as the distinction between communal and agentic traits, role congruity theory and the double bind phenomenon. The findings indicate that leadership continues to be interpreted through masculine-coded frameworks, where women are frequently associated with collaboration and empathy, while men are linked to task-oriented and authoritative traits. Critically, the review emphasizes that these associations reflect social perceptions rather than actual behavioral differences. The literature further highlights systemic evaluation biases, such as the double bind phenomenon, where women must balance warmth and competence to avoid negative judgment. Ultimately, the results suggest that these gendered expectations become embedded in organizational practices, directly impacting women's opportunities to attain and succeed in leadership positions.