Noidankehää vai positiivista kierrettä? Gunnar Myrdalin kumulatiivisen kausaation teoria ja aluetalouden muutos Jyväskylässä ja Porissa 1990-2005

Abstract

Alueilla ja aluetalouksissa on käynnissä jatkuva muutos. Jokin tekijä saattaa laukaista liikkeelle kiertokulun, jossa tätä primääritekijää vahvistaa muiden tekijöiden samansuuntainen, itseään vahvistava liike. Julkisuudessa on aiemmin käsitelty yhtäältä paljon 1990-luvun alun laskusuhdanteen tapahtumia ja toisaalta uudempia, globalisaation mukanaan tuomia muutoksia. Nämä muutokset sisältävät aineksia eri alueilla tapahtuville kiertokuluille, joiden vaikutus saattaa tuntua monen ihmisen arkipäivässä. Gunnar Myrdalin esittämän kumulatiivisen kausaation teoria pyrkii selittämään alueella tapahtuvaa syy-yhteydellistä kasautumista ja sen kiertokulkua.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko eri alueilla tapahtuvia aluetaloudellisia muutoksia selittää kumulatiivisen kausaation teorian avulla. Tutkimusongelmaa jäsennetään kahdella tarkentavalla tutkimushypoteesilla, joiden avulla pyritään yhtäältä selvittämään, onko tähän tutkimukseen valituilla aluetalouteen vaikuttavilla tekijöillä keskinäisiä riippuvuussuhteita ja toisaalta löytämään valituista muuttujista kumulatiiviseen kausaatioon vaikuttavia, niin sanottuja "driving force" -tekijöitä. Teoriaosuudessa pyritään käsittelemään syvällisesti Myrdalin teorian mekanismia. Lisäksi tuodaan esiin muiden teoreetikkojen täydentäviä ja kritisoivia argumentaatioita sekä esittämään joitakin viimeaikaisia suomalaisia näkemyksiä siitä, miten aluetalouden muutoksia voidaan selittää.

Tutkimuksen empiirinen osio koostui kvantitatiivisesta analyysistä, jossa esimerkkialueina käytettiin Jyväskylän ja Porin kaupunkeja. Tilastoaineistoa pyrittiin tarkastelemaan korrelaatio- ja osittaiskorrelaatioanalyyseillä, joihin kymmenen eri muuttujan havainnot poimittiin pääasiassa Tilastokeskuksen tuottamista maksullisista ja maksuttomista tilastollisista lähteistä vuosilta 1990-2005.

Tilastoaineiston perusteella todettiin, että tutkimukseen valituilla, aluetalouteen vaikuttavilla tekijöillä ilmeni voimakkaita keskinäisiä riippuvuussuhteita. Osittaiskorrelaatioanalyysin avulla esimerkissä käytetyiltä kohdealueilta ei löytynyt kuitenkaan tilastolliselta merkitsevyydeltään keskeisiä kumulatiiviseen kausaatioon vaikuttavia aluetaloudellisia tekijöitä.

Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että kumulatiivisen kausaation teoriaa voidaan tietyin varauksin käyttää apuna selitettäessä ympärillämme tapahtuvia aluetaloudellisia muutoksia. On kuitenkin huomioitava, että erilaisten kvantitatiivisten analyysimenetelmien käyttömahdollisuudet saattavat olla rajallisia verrattuna kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Esimerkiksi tutkimuksen toistettavuus voi nousta määrällisen tutkimuksen ongelmaksi. Toisaalta menetelmien käyttö voi antaa tutkijalle objektiivisemman tarkastelunäkökulman aluetalouden muutoksiin.