PSD2-direktiivin vaikutusten arviointi Suomen finanssisektorilla

Abstract

Viimeisten vuosikymmenten aikana finanssisektorin digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat muuttaneet maksumarkkinoiden toimintaympäristöä merkittävästi. Perinteisten pankkipohjaisten maksujärjestelmien rinnalle on syntynyt uusia digitaalisia palveluita ja toimijoita, mikä on lisännyt tarvetta ajantasaiselle ja yhdenmukaiselle maksupalvelusääntelylle EU:ssa. Vastauksena näihin muutoksiin EU:ssa otettiin käyttöön PSD2-direktiivi, jonka tavoitteena oli lisätä kilpailua ja vahvistaa maksamisen turvallisuutta. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan PSD2-direktiivin vaikutuksia Suomen finanssisektoriin verrattuna aiempaan PSD2-direktiiviin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten PSD1-direktiivissä tunnistettuihin keskeisiin puutteisiin vastattiin PSD2-direktiivissä sekä miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet Suomen finanssisektoriin. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jonka aineistona on käytetty Euroopan komission raportteja, taloudellista tutkimusta, tilastotietoja sekä muita finanssisektorin kehitystä kuvaavia aineistoja. Tutkimuksen teoria pohjaa Rogersin Diffusion of Innovations -teorian suhteelliseen etuun sekä Kianderin yritysvaikutusten arviointimenetelmään.

Tulosten perusteella PSD2-direktiivi on selkeyttänyt maksupalveluiden sääntelyä ja laajentanut sen soveltamisalaa koskemaan kolmansien osapuolten maksupalveluita. Tämä on luonut edellytyksiä avoimen pankkitoiminnan kehittymiselle sekä lisännyt innovaatioiden mahdollisuuksia finanssisektorilla. PSD2-direktiivi on myös vahvistanut kuluttajansuojaa ja lisännyt finanssisektorin luotettavuutta maksamisen turvallisuutta koskevan sääntelyn avulla.

Suomen finanssisektorin näkökulmasta PSD2-direktiivin vaikutukset ovat kuitenkin olleet osittain rajallisempia kuin EU:ssa keskimäärin. Suomen finanssisektori oli jo ennen PSD2-direktiiviä pitkälle digitalisoitunut ja pankkikeskeinen, mikä on vähentänyt direktiivin välittömiä vaikutuksia kilpailun ja uusien toimijoiden määrän kasvuun. PSD2-direktiivi on kuitenkin edistänyt palveluiden kehitystä, investointeja uusiin teknologioihin sekä parantanut maksupalveluiden turvallisuutta ja toimivuutta pitkällä aikavälillä.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että PSD2-direktiivi on parantanut maksupalvelumarkkinoiden sääntelykehystä, turvallisuutta ja innovaatioiden edellytyksiä myös Suomen finanssisektorilla. PSD2-direktiivin suhteellinen etu näyttäytyy erityisesti maksamisen turvallisuuden vahvistumisena sekä pitkän aikavälin rakenteellisina muutoksina, vaikka sen vaikutukset kilpailuun ja markkinoiden rakenteeseen ovat Suomessa realisoituneet asteittain.