Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus median silmin : Havaintoja hyvinvointialueiden onnistumisista

Abstract

Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus, hyvinvointialueiden perustaminen vuonna 2023, on herättänyt voimakkaita reaktioita – erityisesti mediassa, jossa sote-uudistusta on ehditty kuvata jopa jo epäonnistuneeksi. Kriittisten otsikoiden varjoon on jäänyt se, mitä uudistuksella on saavutettu ja minkälaisia mahdollisuuksia se tarjoaa. Tämä tutkielma tarkastelee, miten terveydenhuollon uudistamista ja hyvinvointialueiden toimintaa kehystetään mediassa, erityisesti onnistumisten näkökulmasta.

Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu julkisen sektorin ja terveydenhuollon uudistamisen tutkimuskirjallisuuteen. Uudistamisen tavoitteena usein on toiminnan parantaminen, kuten kustannusten hallinta, tehokkuuden tai vaikuttavuuden lisääminen. Aiempi tutkimuskirjallisuus tuo esiin uudistamisen erityiset ominaispiirteet, onnistumista tukevat tekijät ja ongelmakohdat julkisen toiminnan johtamisessa. Tämä yhdistetty näkökulma tarjoaa perustan analysoida, miten hyvinvointialueuudistusta käsitellään ja kehystetään suomalaisessa mediassa.

Tutkimusaineisto pohjautuu Ylen ja Helsingin Sanomien vuosina 2023–2024 julkaistuihin verkkouutisiin hyvinvointialueiden toiminnan alkuvaiheessa. Media-analyysiin on valittu uutiset, joissa esiintyy positiivisia havaintoja ja näkökulmia (n=80). Tutkimusote on laadullinen, ja abduktiivista sisällönanalyysia käytettiin aineiston analysoinnissa. Uutisointia tarkastellaan teoreettisen analyysikehyksen kautta, joka yhdistää julkisen hallinnon ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisiä ominaispiirteitä; hallinnollista monimutkaisuutta, taloudellisia reunaehtoja, paikalliskontekstia, poliittista näkökulmaa sekä inkrementaalisuutta ja osallisuutta. Tavoitteena on tutkia, miten uudistamisen ominaispiirteet kehystävät uutisointia sekä tunnistaa positiiviset näkökulmat hyvinvointialueiden toimintaan liittyen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että uutisointi painottuu pääosin kriittisiin ja ongelmalähtöisiin näkökulmiin, vaikka uutisista nousi esiin myös useita onnistumisia. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet hallinnollisessa siirtymässä, ja monilla alueilla palveluiden saatavuus on parantunut. Lisäksi hyvinvointialueilla on toteutettu kustannustehokkaita ratkaisuja, esimerkiksi digitaalisia palveluita ja liikkuvia yksiköitä hyödyntäen. Tutkimus osoittaa, että taloudelliset paineet voidaan ymmärtää uutisoinnissa paitsi rajoitteena, mutta myös uudistamisen ajurina.

Tutkielma lisää ymmärrystä sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden toiminnan uutisoinnista ja median tuottamasta kuvasta. Uutisoinnin perusteella kehittämistyötä on toteutettu hyvinvointialueilla vaiheittain, ja henkilöstön osallistaminen on nähtävissä monissa uudistamistoimissa. Sen sijaan uutisissa esiintyi vähäisesti kansalaisten osallisuutta uudistamisessa. Tutkielma tarjoaa aineksia tulevalle tutkimukselle, esimerkiksi miten median tuottama kuva sote-uudistuksesta on vaikuttanut kansalaisten mielipiteeseen.