Emu ja epäsymmetristen häiriöiden ongelma

dc.contributor.authorKennilä, Joanna
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2002-10-11
dc.date.accessioned2018-04-30T13:41:10Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:04:22Z
dc.date.available2018-04-30T13:41:10Z
dc.date.issued2002
dc.description.abstractTämän Pro gradu –työn tarkoituksena on tutkia muodostaako Euroopan Unioni (EU) mahdollisesti optimaalisen valuutta-alueen (OVA–) teorian mukaisen alueen. Tämä määrittää ne osallistujamaiden taloudellisten rakenteiden samankaltaisuuteen, tuotanttekijöiden liikkuvuuteen sekä hintojen ja palkkojen joustavuuteen liittyvät ehdot, joiden vallitessa yhteisestä rahasta, yhteisestä rahapolitiikasta sekä samasta valuuttakurssista suhteessa ulkopuolisiin maihin ei aiheudu minkäänlaista reaalista haittaa. Analyysin teoreettinen kehikko perustuu Robert Mundellin vuonna 1961 esittämään teoriaan valuutta-alueista, jota sittemmin ovat useat taloustieteilijät edelleen kehitelleet. Tutkielmassani keskityn tarkastelemaan makrotaloudellisten häiriöiden epäsymmetrisyyttä, jota yleisesti pidetään yhtenä tärkeimpänä optimaalisen valuutta-alueen kriteereistä. Erityisesti käsitellään epäsymmetristen häiriöiden ongelmaa Suomen kansantalouden kannalta. Työ jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään tutkielman kannalta keskeiset teoreettiset käsitteet, kuten optimaalisen valuutta-alueen teoria, sen kehitys, ja nykytila, sekä perehdytään mitä asymmetrisellä shokilla tarkoitetaan. Toinen osa puolestaan on komparatiivinen analyysi viimeaikaisten Euroopan rahaliittoa käsittelevän tutkimuksen välillä, jossa osittain pyritään kehittämään malleja edelleen. Lisäksi pyritään selvittämään ne taloudelliset perussyyt, jotka auttavat ymmärtämään Suomen ratkaisun ainoana Pohjoismaana liittyä EMU:un. Tutkielmani viimeisessä osiossa pohditaan EMU:n käyttöönoton jälkeistä aikaa ja siitä saatuja empiirisiä kokemuksia. Vertailevan tutkimuksen perusteella voidaan argumentoida, ettei EU kokonaisuudessaan muodosta OVA- teorian mukaista aluetta, mutta näiden joukossa on olemassa ns. ydinvaltiot, jotka muodostavat optimaalisen valuutta-alueen, eikä Suomi kuulu tähän ydinryhmään. Myös tutkielman viidennen kappaleen empiirinen tarkastelu tukee tätä näkemystä. Pelkästään OVA-kriteereitä hyväksi käyttäen ei siis voida selittää Suomen halua osallistua rahaliittoon, vaan päätöksen perusteena onkin todennäköisesti usko Suomen lähentymisestä Euroopan ydintä lisääntyvän taloudellisen integraation seurauksena
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent76
dc.identifier.olddbid1633
dc.identifier.oldhandle10024/1585
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/5466
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/1585
dc.subjectEMU
dc.subjectoptimaalisen valuutta-alueen teoria
dc.subjectepäsymmetriset häiriöt
dc.subject.studyfi=Kansantaloustiede|en=Economics|
dc.titleEmu ja epäsymmetristen häiriöiden ongelma
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot