Etätyön vaikutus henkilöstön työn imuun

Abstract

Koronapandemia siirsi työntekijät konttorilta kotitoimistoon ja etätyö on vakiinnuttanut asemansa yhteiskunnassa myös pandemian jälkeen. Etätyö työmuotona eroaa toimistotyöstä ja luo uudenlaisia piirteitä työympäristöön, jotka vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin. Jotta pystytään ymmärtämään etätyön vaikutus henkilöstön hyvinvointiin ja työn imuun, on selvitettävä millaiset tekijät etätyöympäristössä vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, millainen vaikutus etätyöllä on henkilöstön työn imuun sekä millaiset tekijät vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. Aihe on ajankohtainen, sillä organisaatiot ovat siirtyneet pandemian myötä voimakkaasti etätyömalliin ja hyvinvoivalla henkilöstöllä on suuri merkitys organisaatiolle. Tutkimusongelmaa pyritään selventämään löytämällä vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: minkälaiset tekijät edesauttavat etätyöhyvinvointia, miten työn imu vaikuttaa työhyvinvointiin ja millainen merkitys etätyöllä on työntekijöiden työn imuun.

Hakasen mukaan työn imua pidetään parhaana mahdollisena työhyvinvoinnin muotona. Kirjallisuuskatsauksessa nostetaan esiin Bakkerin, Schaufelin ja Demeroutin esittämä teoria, jonka mukaan työn imua on tutkittu työn vaatimusten ja voimavarojen mallilla, joka selittää tekijöitä, jotka synnyttävät työn imua tai aiheuttavat työuupumusta. Nämä luovat teoriataustan tutkielmalle, jossa pyritään selvittämään tekijöitä, jotka vaikuttavat työn imuun etätyössä. Työn vaatimusten ja voimavarojen malli on otettu tutkielmaan mukaan, sillä aiheen kirjallisuus painottuu vahvasti tämän teorian ympärille. Tässä kirjallisuuskatsauksessa negatiivisina tekijöinä on nostettu esiin emotionaalinen puute, teknostressi ja työn ja perheen välinen konflikti. Nämä tekijät aiheuttavat työn imun heikkenemistä ja työpahoinvointia. Puolestaan työn imua edistävistä tekijöistä tutkielmaan on otettu joustavuus ja autonomia, työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino sekä sosiaalinen tuki ja tiedonsaanti.

Etätyön kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta ei ole selkeää yhteisymmärrystä. Yleisesti etätyötä pidetään positiivisena asiana ja työn imua edistävänä. Näyttöä on kuitenkin myös siitä, että monet negatiiviset tekijät etätyössä heikentävät työntekijöiden työhyvinvointia ja työn imua. Tutkielma nostaa esiin muiden tekijöiden lisäksi organisaation tuen työn voimavarana ja sen merkityksen eri tekijöiden ja työn imun välisissä suhteissa. Organisaatiolla on mahdollisuus vaikuttaa etätyössä työn imuun vaikuttaviin tekijöihin ja niiden väliseen tasapainoon. Tällöin työntekijöillä on mahdollisuus kokea työn imua työssään ja voida hyvin etätyöympäristössä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että ilman erilaisten tekijöiden huomioonottoa, etätyö itsessään ei pysty lisäämään merkittävästi henkilöstön työn imua. Täten organisaation tuki on avainasemassa onnistuneen etätyön kannalta.