Työnantajan työntekijöilleen tarjoama liikuntaetu

Abstract

Suomalainen työelämä elää murroksen aikaa. Työmarkkinoilta on siirtymässä eläkkeelle suuri määrä työntekijöitä, mutta vastaavasti uusia osaajia pelätään tulevaisuudessa tulevan vähemmän kuin tarve vaatisi. Suomi ikääntyykin EU-maista nopeimmin. 20 vuotta sitten alle 40-vuotiaat muodostivat suurimman työikäisten ryhmän, mutta tälle vuosituhannelle tultaessa suurin työikäisten ryhmä oli jo 45–54-vuotiaat. Suomessa siirrytään myös eläkkeelle ennenaikaisesti ja lähes puolet ikääntyneistä työntekijöistä ei pidä itseään työkykyisenä. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat myös nuorien työkyvyssä olevan parantamisen varaa. Suomessa on kiireinen työtahti, sillä yli puolet kaikista työntekijöistä ilmoittaa kiireen haittaavan työn tekoa, aiheuttavan stressiä ja he kokevat itsensä väsyneiksi. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat myös yleisiä. Ikääntyvä työvoima muuttuukin lähitulevai¬suudessa nuorien osaajien puuttuessa merkittäväksi henkilöstöresurssiksi, jota tulee vaalia ja josta kilpaillaan. Työnantajilla ei ole varaa päästää toimintansa kannalta kriittisiä osaajia liian aikaisin eläkkeelle. Tähän pyrkii myös valtiovalta, sillä hiljattain uudistettiin työeläkelainsäädäntöä niin, että viralliselle eläkkeelle voi siirtyä vasta 63–68 -vuotiaana.

Henkilöstön liikunnan tukeminen on yleisin työnantajien järjestämä työkyvyn ylläpidon muoto. Kuudesosassa yrityksistä ei kuitenkaan tueta työntekijöiden liikkumista lainkaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä on työnantajan tarjoaman liikuntaedun merkitys ja vaikuttavuus organisaatiolle ja työntekijälle. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin työkyvyn muodostumista, siihen vaikuttavia tekijöitä ja työhyvinvoinnin merkitystä organisaatioiden kilpailukyvyn ja menestymisen kannalta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin kolmesta kohdeyrityksestä. Työnantajien ja liikuntaedun käyttäjien käsityksiä ja kokemuksia edun vaikutuksesta yksilölle ja merkityksestä organisaatiolle analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia tuloksia liikunnan vaikutuksesta työntekijän työkykyyn. Tutkimuksen kvalitatiivinen lähestymistapa tarkensi ja laajensi tietämystä liikuntaedun merkityksestä yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osana. Etu vaikuttaa niin työntekijän fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin ja viestittää työntekijöistä välittämisestä sekä luo yrityksestä positiivisen mielikuvan sidosryhmille. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva henkilöstö on yritykselle merkittävä kilpailutekijä työn tuottavuus-, laatu- ja tehokkuusvaatimusten korostuttua viime aikojen työelämän muutoksissa. Tutkimus kuitenkin osoitti liikuntaedun tarkoituksenmukaisen järjestämisen olevan käytännössä haasteellista. Myöskään liikkumattomien aktivointi ei aina ollut täysin ongelmatonta, vaikka siinä olikin kohdeyrityksissä osin onnistuttu.