Verkkojoukkoistaminen – Tarkastelussa innovaatioalustojen viestintäympäristöt

Abstract

Verkkoviestintä on yhä enemmän sosiaalisesti verkostoitunutta, käyttäjälähtöistä ja verkkosisältöihin keskittynyttä. Tähän käyttäjälähtöiseen sisällöntuotantoon liittyy joukkoistaminen eli yhteistyön ajatus, jota yhä useammat yritykset ovat ryhtyneet hyödyntämään. Joukkoistamista toteuttavat innovaatioalustat toimivat yrityksen innovaatiotoiminnan tukena, ja niiden tarkoituksena on kerätä verkkoyhteisön jäseniltä uusia tuoteideoita. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten innovaatioalustojen viestintäympäristön suunnittelu vaikuttaa verkkoyhteisön kautta toteutettavaan joukkoistamiseen.

Tutkielman aineistona käytettiin verkossa avoimesti toimivia kansainvälisiä innovaatioalustoja, joita ylläpitävät eri toimialojen yritykset. Innovaatioalustojen viestintäympäristöt jaettiin viestintätoimintoihin, ja niitä arvioitiin verkkojoukkoistamisen periaatteiden avulla. Avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden mukaan muodostettiin neljä erilaista innovaatioalustan luokkaa sen perusteella, minkälaisia viestintäympäristöjä alustat toteuttivat. Näitä luokkia olivat passiiviset ja kontrolloidut innovaatioalustat, passiiviset ja avoimet innovaatioalustat, osallistavat ja kontrolloidut innovaatioalustat sekä osallistavat ja avoimet innovaatioalustat. Viestintäympäristöltään passiivinen innovaatioalusta on vähävuorovaikutteinen, kun taas osallistava on vuorovaikutteinen. Viestintäympäristöltään avoin innovaatioalusta jakaa avoimesti tietoa ja kontrolloitu innovaatioalusta haluaa rajoittaa sitä. Kartoituksen tulokseksi muodostuneet erilaiset innovaatioalustan tyypit kuuluvat selektiiviseen joukkoistamiseen, jossa käytetään joukkoa parhaan mahdollisen vaihtoehdon tai ratkaisun valitsemisessa. Tutkimuksen lopputulos osoittaa viestintäympäristöltään avoimen ja vuorovaikutteisen innovaatioalustan hyödyntävän parhaiten verkkoyhteisöä selektiivisessä joukkoistamisessa. Passiiviset ja kontrolloidut innovaatioalustat sen sijaan korostavat ylläpitäjän valintaa parhaan vaihtoehdon löytymiseksi. Tuloksista voidaan päätellä, että innovaatioalustan viestintäympäristön ja joukkoistamisprosessin välisen yhteyden tutkiminen tuo uutta tietoa innovaatioalustojen suunnittelutyöhön.