Osakeyhtiön verosuunnittelu omistajayrittäjän näkökulmasta

Abstract

Tutkimusongelmana on osakeyhtiön verosuunnittelu omistajayrittäjän näkökulmasta. Vastausta haetaan sellaisiin kysymyksiin kuten, mitä eri vaihtoehtoja omistajayrittäjällä on saada varoja ulos yhtiöstään, miten näitä eri vaihtoehtoja kohdellaan verotuksessa sekä mitkä vaihtoehdot ovat tiettyjen lainalaisuuksien vallitessa verotuksellisesti edullisimpia. Tarkasteltava ajanjakso on yrityksen koko elinkaari. Tutkimus kattaa siis sekä osakeyhtiön normaalintoiminnan juoksevan verotuksen että sukupolvenvaihdoksen ja osakeyhtiön purkamisen. Tutkimuksessa käsitellään myös verosuunnittelun rajoitteita; veronkiertoa ja peiteltyä osingonjakoa.

Tutkimusaineisto koostuu keskeisimmiltä osin voimassa olevasta lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä, lain esitöistä ja oikeuskirjallisuudesta. Varsinkin verouudistuksen osalta hallituksen esityksiä ja valtiovarainvaliokunnan mietintöjä on käytetty lakien tavoitteiden ja vaikutusten tarkastelussa.

Tutkimusmenetelmä on ollut oikeusdogmaattinen. Tavoitteena on ollut rajauksen puitteissa jäsentää ja tulkita eri verosuunnittelumahdollisuuksia. Tutkimuksessa käsiteltyjä asioita havainnollistetaan esimerkkien ja laskelmien avulla.

Liian yleistävien tutkimustulosten antaminen voi olla harhaanjohtavaa. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta joitakin yleisiä verosuunnittelumahdollisuuksia. Oikeuskäytännön kannalta epävarmassa verosuunnittelutilanteessa kannattaa verotuksellinen epävarmuus poistaa ennakkotietoa ja ennakkoratkaisua käyttämällä. Juoksevan toiminnan verosuunnittelun osalta voidaan todeta, että omistajayrittäjän kannattaa alhaisilla tulotasoilla maksaa osingon sijasta palkkaa itselleen ja osinkoa kannattaa, ainakin alhaisen nettovarallisuuden omaavissa yhtiöissä, muuntaa muiksi pääomatuloiksi. Sukupolvenvaihdoksen osalta voidaan todeta, että vaihdokseen tulee valmistautua huolella sekä jos mahdollista, sopivat sukupolvenvaihdoshuojennukset tulisi aina käyttää hyväksi.