Veron minimointia vai veron kiertämistä - tarkastelussa vaiheittaiset transaktiot

Abstract

Verosuunnittelu, veron minimointi ja veron kiertäminen eivät ole yhteiskunnassamme uusia ilmiöitä, mutta keskustelu niiden ympärillä on lisääntynyt ja muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Taloudellisesti haastavat ajat ja säännöllisesti kiristyvä verotus ovat osaltaan johtaneet veroja optimoivien järjestelyjen lisääntymiseen. Samanaikaisesti tuomioistuimissa on jouduttu ottamaan kantaa verovetoisten järjestelyjen oikeudelliseen hyväksyttävyyteen. Tämä on nostanut esille kysymyksen oikeudellisesti hyväksyttävän veron minimoinnin ja ei-hyväksyttävän veron kiertämisen vero-oikeudellisesta rajasta.

Tutkielmassa tarkastellaan hyväksyttävän veron minimoinnin ja ei-hyväksyttävän veron kiertämisen rajanveto-ongelmaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, voidaanko veron minimoinnin ja veron kiertämisen väliin muodostuvaa oikeudellista rajaa määrittää. Tarkastelu tapahtuu VML 28 §:n eli yleisen veronkiertosäännöksen näkökulmasta. Tarkastelun keskiössä ovat vaiheittaiset transaktiot eli sarjatoimet. Tutkielmassa perehdytään myös veron minimoinnin ja veron kiertämisen käsitteiden sisältöön sekä tarkastellaan VML 28 §:n soveltamisedellytyksiä ja tyyppisoveltamistilanteita.

Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Voimassa olevaa oikeutta tarkastelemalla, oikeuden sisältöä tutkimalla ja normeja systematisoimalla pyritään selvittämään oikeuden kanta veron minimoinnin ja veron kiertämisen rajanveto-ongelmaan. Tutkielman virallislähteitä ovat kansalliset lait, lainvalmisteluaineisto sekä tuomioistuinratkaisut, joiden tarkasteluun tutkielman tulokset ensisijaisesti perustuvat. Tutkielman lähteisiin kuuluvat myös vero-oikeudellinen kirjallisuus ja asiantuntija-artikkelit.

Ajan kuluminen, lainsäädäntömuutokset, väljäksi muotoiltu VML 28 §, laaja oikeuskäytäntö, yksilölliset oikeudelliset tosiseikat ja veron minimointikeinojen kehittyminen. Muun muassa nämä tekijät vaikuttavat tutkielman mukaan siihen, että yleispätevän oikeudellisen rajan määrittäminen on lähes mahdotonta. Oikeuskäytännöstä on kuitenkin poimittavissa yksittäisiä tekijöitä, joilla on merkitystä rajan sijoittumisen kannalta.