Medical deserts in Finland : Medical deserts in the Wellbeing Services County of Pirkanmaa

Abstract

Demographic changes, such as the decline in birth rates, ageing population and the shrinking proportion of the working population, are already challenging public healthcare services in Europe. The ever-increasing need for healthcare services at the same time as the resources to provide them are increasingly scarce, are forcing to consider how the current service systems can be maintained. There is no sign of a change in this in the coming decades. On the contrary, these challenges are seen as permanent phenomena throughout Europe.

These challenges are particularly acute in remote areas. Remote areas can be defined geographically or, for example, by population density. It is typical for such areas that the service network does not fully cover their residents, and the availability of health workforce is more challenging than in urban areas. These areas are called medical deserts. It is necessary to be able to identify such areas so that, based on the identified characteristics, measures can be targeted to ensure equal services.

The topic of the master’s thesis is the factors causing medical deserts and thus, the identification of medical deserts. Medical desert refers to the limited access of the population or its group to health services in a certain area. Access is affected by certain factors, which can be both demand-driven and supply-driven. The factors are interconnected in many ways.

In this study, medical deserts are examined through a literature review and a case study. The theoretical part maps the definitions of medical deserts, causes for them to occur and policy solutions that have been made trying to mitigate them based on the existing literature. The region examined in the empirical part is Pirkanmaa, one of the wellbeing services counties of Finland, and the municipalities located in its area. The research questions are used to determine whether there are medical deserts in the Pirkanmaa region and, if so, what types of medical deserts can be identified there.

The data collected in the case study is applied to a taxonomy defined in the literature. Based on the taxonomy, it is possible to identify those municipalities that potentially meet the definition of medical deserts and to which types of medical deserts they belong. Based on the collected data, several municipalities can be considered as medical deserts in Pirkanmaa. The municipalities are located on the edges of the region, relatively far from the center of the it. In addition, their population structure differs from other municipalities in the region. These medical deserts contain almost all types of medical deserts. Pirkanmaa itself cannot be considered as medical desert, even if it also has some characteristics of it.

Väestörakenteen muutokset, kuten syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön osuuden väheneminen haastavat jo nyt julkista terveydenhuoltoa Euroopassa. Samaan aikaan, kun terveyspalveluiden tarve kasvaa, niiden tarjoamiseen tarvittavat resurssit ovat yhä niukemmat. Tämä pakottaa miettimään, miten nykyisiä palveluita voidaan ylläpitää nyt ja tulevaisuudessa. Nämä haasteet nähdään pysyvinä ilmiöinä kaikkialla Euroopassa.

Erityisen akuutteja nämä haasteet ovat syrjäseuduilla. Syrjäiset alueet voidaan määritellä maantieteellisesti tai esimerkiksi väestötiheyden perusteella. Tällaisille alueille on tyypillistä, että palveluverkosto ei kata täysin niiden asukkaita, ja terveydenhuollon työvoiman saatavuus on haastavampaa kuin kaupunkialueilla. Tällaisia alueita kutsutaan lääketieteellisiksi aavikoiksi. On välttämätöntä pystyä tunnistamaan tällaiset alueet, jotta tunnistettujen ominaisuuksien perusteella voidaan kohdentaa toimenpiteitä yhdenvertaisten palvelujen varmistamiseksi.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat lääketieteellisten aavikoiden syntyyn vaikuttavat tekijät ja lääketieteellisten aavikoiden tunnistaminen. Lääketieteellinen aavikko viittaa tietyn alueen väestön rajalliseen pääsyyn terveydenhuollon palveluihin. Saatavuuteen vaikuttavat tietyt tekijät, jotka voivat olla sekä kysyntä- että tarjontalähtöisiä. Nämä tekijät ovat monin tavoin yhteydessä toisiinsa.

Tässä tutkielmassa lääketieteellisiä aavikoita tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen avulla. Teoreettinen osa kartoittaa lääketieteellisten aavikoiden määritelmiä, niiden syntymisen syitä ja niiden lieventämiseksi tehtyjä poliittisia ratkaisuja olemassa olevan kirjallisuuden perusteella. Empiirisessä osassa tarkasteltava alue on Pirkanmaan hyvinvointialue ja sen alueella sijaitsevat kunnat. Tutkimuskysymysten avulla selvitetään, onko Pirkanmaan alueella lääketieteellisiä aavikoita ja jos on, minkä tyyppisiä lääketieteellisiä aavikoita siellä voidaan tunnistaa.

Tapaustutkimuksessa kerättyä dataa sovelletaan kirjallisuudessa määriteltyyn taksonomiaan. Sen avulla voidaan tunnistaa ne kunnat, jotka mahdollisesti täyttävät lääketieteellisten aavikoiden määritelmän ja mihin lääketieteellisten aavikoiden tyyppeihin ne kuuluvat. Kerättyjen tietojen perusteella useita Pirkanmaan kuntia voidaan pitää lääketieteellisinä aavikoina. Nämä kunnat sijaitsevat alueen reunamilla, suhteellisen kaukana alueen keskuksesta. Lisäksi niiden väestörakenne poikkeaa muista alueen kunnista. Lähes jokaista lääketieteellisen aavikon tyyppiä on tunnistettavissa Pirkanmaalla. Pirkanmaata itseään ei voida pitää lääketieteellisenä aavikkona, vaikka joitain lääketieteellisen aavikon piirteitä onkin tunnistettavissa.