Ympäristötaloudellisen Kuznetsin käyrän testaus Suomessa : Päästöttömän energiantuotannon ja kaupungistumisen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin maakuntatasolla

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen megatrendi, joka vaikuttaa yhteiskuntien hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Suomi on sitoutunut ilmastolain mukaisesti tavoittelemaan hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa kuitenkin yhä epätodennäköisemmältä. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, mutta sitä on tärkeää tarkastella myös paikallisella tasolla, sillä paikallisilla toimilla on suora vaikutus Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten taloudellinen kehitys on vaikuttanut kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen Suomessa sekä millainen suhde päästöttömän energian tuotannolla ja kaupungistumisella on päästöjen määrään. Tutkielman aineisto kattaa kaikki Suomen maakunnat aikavälillä 2005–2022 sisältäen tiedot aluekohtaisista päästöistä asukasta kohden, per henkilö BKT:stä, sähköenergiantuotannosta ja kaupunkiasumisen asteesta. Teoriaviitekehys pohjautuu Solowin kasvumalliin ja Kuznetsin teoriaan, joista muodostuu ympäristötaloudellinen Kuznetsin käyrä (EKC). EKC-hypoteesi ilmentää ympäristön tilan ja talouskasvun välistä suhdetta, ja olettaa talouskasvun alkuvaiheessa ympäristöhaittojen lisääntyvän, mutta tietyn käännekohdan jälkeen päästöjen kääntyvän laskuun. Aiempi kirjallisuus on antanut ristiriitaisia tuloksia EKC-hypoteesille, sillä tulokset vaihtelevat tarkasteluajanjakson, selittävien muuttujien ja alueellisen kontekstin mukaan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään keskeistä EKC-kirjallisuutta ja esitellään tärkeimmät tutkimustulokset erityisesti Suomen, uusiutuvan energian ja kaupungistumisen näkökulmasta. EKC-käyrän kaltevuuteen ja käännekohtapisteen saavuttamiseen vaikuttavat yhteiskunnan ja talouden mittakaava-, koostumus- ja tekniikkavaikutus. Suomessa energiantuotanto ja kaupungistuminen ovat keskeisiä tekijöitä näille vaikutuksille, minkä vuoksi ne sisällytetään osaksi tutkielman regressioanalyysia. Mallinnuksessa käytetään Mean Group (MG)- ja kiinteiden vaikutusten (FE)-menetelmiä, joiden avulla estimoidaan talouskasvun, päästöttömän energiantuotannon ja kaupungistumisen vaikutuksia päästöihin Suomessa maakuntatasolla. Tutkimuksen tuloksena EKC-hypoteesi validoidaan eli Suomessa esiintyy käänteisen U:n mallinen suhde päästöjen ja BKT:n välillä, kun tarkastellaan asukaskohtaista aineistoa. Lisäksi päästöttömän energian tuotanto ja kaupungistuminen vaikuttavat negatiivisesti päästöihin eli ne vähentävät päästöjen määrää Suomessa. Tuloksen perusteella Suomessa tulisi lisätä ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden tuotantoa. Kaupungistumisen osalta tulisi kiinnittää huomiota erityisesti julkisen infrastruktuurin kestävään kehittämiseen.