HR-ammattilaisten kokemuksia tunnetyöstä osana rooliodotuksia

Abstract

Tunnetyön tutkimus on lähtenyt alun perin asiakaspalvelusta. Nykytiedon valossa on kuitenkin selvää, että tunnetyötä tehdään kaikilla aloilla, joissa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. HR-työssä tunnetyö on tunnistettu merkittäväksi lisäarvoa tuovaksi asiaksi. Tunnetyöllä tarkoitetaan työntekijän tunteiden säätelyä, jota tehdään osana työn vaatimuksia, työn tavoitteisiin pääsemiseksi sekä organisaation ilmaisusääntöihin mukautumiseksi. HR-ammattilaiset kohtaavat työssään paljon emotionaalisesti latautuneita tilanteita, joissa tarvitaan taitoa ylläpitää tiettyä ilmaisua ja vaikuttaa muiden tunteisiin. HR-ammattilaisten tunnetyössä haasteena on heidän kohtaama laaja tunneskaala sekä heihin kohdistuvat ristiriitaiset tavoitteet ja odotukset. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää HR-ammattilaisten kokemuksia tunnetyöstä osana heidän työtään ja rooliaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui seitsemän HR-ammattilaista erilaisilla taustoilla ja kokemusvuosilla. Haastatteluihin pyrittiin samaan informantteja, joilla on kokemusta haastavista emotionaalisista tilanteista. Kaikki haastattelut pidettiin etähaastatteluina Zoom- etäyhteydellä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin analyysia varten. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.

Tutkimuksen tuloksista saatiin selville, että haastatteluihin osallistuneet HR-ammattilaiset kohtaavat työssään monenlaisia tunteita sekä haastavia emotionaalisia tilanteita. HR-ammattilaiset kokevat tunnetyön keskeiseksi asiaksi omassa työssään. Tunnetyö on tärkeä työkalu työssä onnistumisessa sekä luottamuksellisten suhteiden ylläpidossa. Yleisesti haastateltavat kertoivat, että HR-työssä on tärkeää hallita omia tunteitaan. Tunneäly on merkittävä ominaisuus tunnetyössä onnistumisessa, koska sen kautta haastateltavat kokivat pystyvänsä ymmärtämään paremmin erilaisia tilanteita ja muiden tunnereaktioita. Tunnetyöhön saatavasta tuesta HR-ammattilaiset kokivat tärkeimmäksi vertaistuen ja omien tunteiden purkamisen kollegoille. Tutkimuksen tulokset kertoivat myös HR-ammattilaisiin kohdistuvista odotuksista sekä heidän roolistansa organisaatiossa HR-ammattilaisten omasta näkökulmasta. Haastateltavat kokivat, että heiltä odotetaan empaattisuutta ja auttamisenhalua, mutta samalla objektiivista ja luotettavaa lähestymistapaa työhön ja henkilöstön asioiden hoitamiseen. HR-ammattilaisten koetaan olevan organisaatiossa esimerkinnäyttäjiä sekä työnantajan edustajia. Tämä aiheuttaa myös ristiriitoja, kun HR-ammattilaisen pitää seistä vaikeidenkin päätösten takana omista tunteista huolimatta. Mielenkiintoinen havainto tutkimuksessa on kokemukset HR-roolin yksinäisyydestä. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset ovat pitkälti linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Koska tutkimusta HR-ammattilaisten tunnetyöstä on kuitenkin suhteellisen vähän, toi tämä tutkimus uusia näkökulmia aiheeseen, kuten esimerkiksi HR-ammattilaisten kokema yksinäisyys.