Seinäjoen asemakaavakatujen nimeämisperusteet

Abstract

Seinäjoen kadunnimien nimeämisperusteet ovat katoamassa olevaa tietoa, jota olen tallentanut pro gradu -tutkielmani avulla. Olen selvittänyt asemakaava-alueen kadunnimien nimeämisperusteet, niiden virallistamisajan sekä erilaisten nimeämisperusteiden määrän Seinäjoella. Teoriataustana olen käyttänyt nimistöntutkimusta ja luokitellut nimeämisperusteet nimistöntutkimuksen syntaktis-semanttista mallia hyödyntäen. Tutkimustuloksiani olen verrannut Riitta Lepistön saamiin tuloksiin Vammalan kadunnimistä.

Seinäjoen kaupunkiin yhdistettiin vuoden 2005 kuntaliitoksessa Peräseinäjoen kunta. Otan tutkimuksessani huomioon myös Peräseinäjoen keskustan asemakaava-alueen. Aineistoni koostuu 738 kadunnimestä, joista 667 sijaitsee vanhan Seinäjoen alueella ja 71 Peräseinäjoen alueella. Tarkastelen nimeämisperusteiden jakaantumista näiden entisten kuntien välillä sekä niiden vaikutusta Seinäjoen nykyiseen nimeämisperusteiden jakaantumiseen.

Seinäjoen kadunnimien nimeämisperusteet pohjautuvat enimmäkseen aihepiireihin. Kaupunkisuunnittelussa on vahvasti pyritty kaupunginosien ja alueiden mahdollisimman yhdenmukaisiin kadunnimiin, joka selittäisi aihepiirin perustuvien kadunnimien runsaan käytön. Aihepiireihin perustuvia kadunnimiä on yhteensä 63 %. Asumusten perusteella katuja on nimetty 9 %, yhteiskunnan perusteella 6 %, luonnonpaikkojen perusteella 5 %, henkilöiden perusteella 5 %, alueiden perusteella 4 %, yritysten perusteella 4 %, sijainnin tai ulkonäön perusteella 3 % sekä maankäytön perusteella 1 %.

Peräseinäjoen asemakaava-alueella on kaikin puolin käytetty monipuolisemmin erilaisia nimeämisperusteita, kuin vanhalla Seinäjoella. Kadunnimien vähäisyyden vuoksi Peräseinäjoen katujen nimeämisperusteiden vaikutus nykyisen Seinäjoen nimeämisperusteiden monipuolisuuteen on kuitenkin hyvin vähäistä. Vanhan Seinäjoen nimeämisperusteet eivät paljoakaan eroa nykyisen Seinäjoen nimeämisperusteiden jakaantumisesta.