Ketterät menetelmät ja niiden hyödyntäminen julkishallinnon organisaatiossa

Abstract

Ketterä kehittäminen on tuttu työntekemistapa IT-alalla, mutta viime aikoina kiinnostus sitä kohtaan on noussut myös muilla toimialoilla. Ketteryydellä tavoitellaan muun muassa joustavuutta, tehokkuutta ja mahdollisuutta reagoida muuttuviin olosuhteisiin ja tilanteisiin. Ketterillä työskentelytavoilla ja ketterällä kehittämisellä tarkoitetaan joustavaa työntekemistapaa, jossa tiimit suunnittelevat ja priorisoivat töitään lyhyille ajanjaksoille. Ketteryyden voidaan sanoa olevan työn tekemisen tapa tai ideologia, mutta toisaalta siihen kuuluu myös erilaisia viitekehyksiä, kuten Scrum, johon tässä tutkimuksessa keskitytään.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ketteryydestä ja ketteristä menetelmistä julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, miten ketteryys mielletään jo jonkin aikaa ketteriä menetelmiä käyttäneessä tiimissä, jossa ei työskennellä puhtaasti IT-alalla. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä edellytyksiä, seurauksia ja kehittämiskohteita ketteryydessä nähdään. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto (n= 9 haastateltavaa) kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.

Tutkimustulokset vahvistavat aiempien tutkimusten näkemyksiä siitä, että onnistuakseen ketteryyden ideologia on juurrutettava koko organisaation kulttuuriin ja toimintatapaan. Organisaation on mahdollistettava tiimin ketterästi toimiminen antamalla tiimille riittävästi valtaa töiden priorisointiin ja jaksottamiseen. Toisaalta ketteryyttä on myös toteutettava organisaatiossa laajasti. Merkittävin haastatteluiden kautta saatu havainto koskikin sitä, että ketteryyttä ei voida toteuttaa kunnolla, jos tiimin kanssa yhteistyötä tekevä ohjelmistotoimittaja ei toimi ketterästi eikä sitoudu riittävästi tiimin töiden suunnitteluun.

Tämän tutkimuksen tulokset ja aiemmat tutkimukset olivat myös yhteneväisiä tiimin ilmapiiriin ja kommunikaatioon liittyvien asioiden suhteen. Ketteryyden tärkeä edellytys on avoin ja luottavainen ilmapiiri tiimin sisällä. Onnistunut ketterä tekeminen edellyttää tiimiläisiltä avointa kommunikointia, ja rohkeutta tuoda esiin haasteita sekä pyytää apua. Ketterä tekeminen edellyttää myös joustavuutta ja avointa suhtautumista muutokseen. Ketteryyttä kuvaavina ominaisuuksina tutkimuksessa toistuivat joustavuuden ja nopeuden käsitteet.

Tutkimustuloksissa ketteryyden seurauksina korostuivat tuottavuuteen, tehokkuuteen ja työn laatuun liittyvät asiat. Kun töitä priorisoidaan ja pilkotaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi, voidaan saada nopeammin valmista. Työn laatu voi myös parantua. Töiden palasteleminen voi lisätä työn hallinnan tunnetta ja sitä kautta ketteryys voi vaikuttaa positiivisesti työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen. Johtopäätöksenä on, että ketterissä menetelmissä keskeistä on kaikkien sitoutuminen ja avoin kommunikaatio.