Aluetason toimijoiden rooli lentoliikenteen hiililukkiutuman purkamisessa

Abstract

Sähköinen lentoliikenne on herättänyt laajaa kiinnostusta, joka juontaa juurensa sähköisen ilmailuteknologian innovaatioihin, tiukentuneisiin päästötavoitteisiin sekä alueiden kehitystarpeisiin. Esimerkiksi Suomessa, jossa on alhainen väkiluku ja pitkät etäisyydet, sähköinen lentäminen tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon tulevaisuuden kestävälle liikkumiselle. Maailmanlaajuiset muutokset, kuten COVID-19-pandemia ja ilmastotietoisuus, ovat muokanneet ihmisten asenteita lentomatkustamista kohtaan, mikä heijastuu myös matkustajamääriin niin kansainvälisillä, kuin kotimaan lennoilla. Lentoliikenteen hiilipäästöjen vähentämiseen tähtäävät tavoitteet ovat vauhdittaneet sähköisen lentämisen kehitystä, joka tarjoaa mahdollisuuden vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Tutkielmassa haastateltiin maakuntien liikennejärjestelmäasiantuntijoita, joiden roolia pyritään ymmärtämään hiililukkiutuman purkamisessa monitasoisen näkökulman (Multi-level perspective, MLP) teorian avulla. MLP auttaa ymmärtämään hiililukkiutuman kompleksisia vuorovaikutuksia teknologisten, institutionaalisten ja sosiaalisten vaikutusten välillä. Sosiotekniset systeemit, MLP, hiililukkiutuma ja liikennejärjestelmät muodostavat tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Tutkielmassa on tunnistettu MLP:n mukaiset kolme tasoa (mikro-, meso- ja makrotaso), joiden avulla yhteiskunnallista muutosta tarkastellaan. Sähköiset lentokoneet (mikrotaso) nähdään tutkimuksessa innovaationa, joka pyrkii tulevaisuudessa vakiinnuttamaan paikan liikennejärjestelmässä (mesotaso). Jotta murtautuminen liikennejärjestelmään on mahdollista, tulee liikennejärjestelmän sekä toimintaympäristön (makrotaso) oltava valmiina tukemaan sähköisten lentokoneiden käyttöönottoa esimerkiksi regulaation ja infrastruktuurin osalta. Haastatteluaineisto analysoitiin teema-analyysin keinoin.

Tutkielman tulosten perusteella maakuntien ja valtion roolit sähköisen lentoliikenteen kehittämisessä ja hiililukkiutuman purkamisessa ovat keskeisiä. Maakunnat nähdään tärkeinä alueellisen liikennejärjestelmän kehittäjinä, jotka voivat edesauttaa sähköisten lentokoneiden implementointia. Valtion tehtävänä nähtiin suotuisan toimintaympäristön luominen innovaatioille ja osallistuminen aktiivisesti kansainvälisen regulaation kehittämiseen. Molemmat tasot ovat alkaneet reagoida tarpeeseen kehittää infrastruktuuria ja sääntelyä sähköisen lentämisen edistämiseksi.

Odotukset sähköistä lentämistä kohtaan olivat realistisia, ja niissä painottui saavutettavuuden parantuminen ja kestävän liikenteen edistäminen. Tutkimustulosten perusteella sähköinen lentäminen vaikuttaa jo makro- ja mesotason päätöksentekoon Suomessa, mutta riskinä nähtiin se, ettei innovaation kaikkia mahdollisuuksia tunnisteta, joka saattaa vaikuttaa sen implementointiin.