Konfliktinratkaisu työyhteisössä win-win-menetelmillä Milloin ja miksi kompromissi ja sovittelu epäonnistuvat?

Abstract

Tutkielman lähtökohtana ovat konfliktit ja niiden ratkaiseminen työyhteisössä. Konflikteja käsitellään esimiehen näkökulmasta. Empiirinen aineisto on kerätty tapaustutkimuksena ja se koostuu sekä esimiesten että ylemmän johdon kokemuksista. Tutkimus on toteutettu 23 teemahaastatteluna.

Tavoitteena on lisätä ymmärrystä työyhteisössä esiintyvistä konflikteista ja siitä, minkä takia niin sanotut win-win-menetelmät eivät aina tuota positiivista lopputulosta, vaan saattavat johtaa niin ikään neutraaliin tai negatiiviseen lopputulokseen. Win-win-menetelmistä perehdytään erityisesti kompromissiin ja sovitteluun. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään tarkemmin kommunikaation merkitystä konfliktinratkaisussa.

Teoreettinen viitekehys perustuu useiden eri tutkijoiden havaintoihin konflikteista sekä heidän näkemyksiinsä siitä, kuinka konflikteja tulisi hallita tehokkaasti. Tutkielmassa perehdytään muun muassa Pondyn (1967) konfliktiprosessin kuvaukseen, Rahimin ja Bonoman (1979) konfliktinratkaisukeinojen luokitteluun sekä Coveyn (2008) win-win-kommunikointimenetelmään.

Keskeisimmät käsitteet ovat konflikti, konfliktinratkaisukeinot ja -menetelmät, win-win-menetelmät sekä kompromissi, sovittelu ja kommunikaatio. Tutkimuksessa on selvitetty, missä tilanteissa ja miksi kompromissi sekä sovittelu ovat epäonnistuneet kohdeorganisaatiossa. Lisäksi on saatu selville, mitä negatiivisia vaikutuksia niiden epäonnistumisesta voi aiheutua. Kompromissia käytetään kohdeorganisaatiossa verrattain paljon ja sen epäonnistuminen liittyy muun muassa ajanpuutteeseen ja siihen, että se ei sovellu tiettyihin liiketoimintaan liittyviin tilanteisiin. Sovittelu ja erityisesti organisaation ulkopuolisen sovittelijan käyttö on kohdeorganisaatiossa harvinaista. Sovittelun epäonnistumiseen vaikuttavat vahvasti muun muassa sovittelijan ominaisuudet, joista tärkeimpänä pidetään taitoa kuunnella. Tämän lisäksi sovittelu voi epäonnistua esimerkiksi tilanteessa, jossa sovittelijalla ei ole riittävästi auktoriteettia. Kommunikaatiolla on suuri vaikutus konfliktinratkaisun lopputulokseen. Tutkimuksessa on kyetty identifioimaan sekä hyvän että huonon kommunikaation ominaisuudet ja niiden seuraukset yksilöön ja organisaatioon.