Comparing the economic feasibility of transportation modes : Case Suupohja Railway

Abstract

This thesis comprehensively analyzes transportation economics, specifically focusing on the transportation corridors of the Suupohja region. The study addresses the problem of determining the required traffic volumes required for the economic feasibility of the Suupohja Railway. Drawing upon methodologies from analogous feasibility studies, the research contributes a unique dimension by incorporating a holistic framework. Key findings include the identification of Activity-Based Cost Models for unimodal road and multimodal rail-road transportation, demonstrating that multimodal transport costs are significantly lower than road transport costs with large volumes. The study pinpoints a break-even point at 880,000 net tonnes per year for the Suupohja region. Practical implications extend to decision-making for public administrations and industry logistics, suggesting a need to reconsider the appreciation framework for transportation infrastructure investments in Finland with a focus on increased sustainability considerations. Finally, the study contributes valuable knowledge to transportation economics literature.

Tämä opinnäytetyö analysoi kattavasti kuljetusten taloutta, keskittyen erityisesti Suupohjan alueen kuljetuskäytäviin. Tutkimus käsittelee ongelmaa, joka liittyy tarvittavien liikennemäärien määrittämiseen Suupohjan rautatieosuuden taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi. Hyödyntäen vastaavien kannattavuustutkimuksien menetelmiä, tutkimus ottaa huomioon kokonaisvaltaisen viitekehyksen ja tuo siten ainutlaatuisen näkökulman ongelmaan. Keskeisiä löydöksiä ovat toimintolaskentaan perustuvien kustannusmallien tunnistaminen tien rahtiliikenteelle, sekä yhdistetyille rahtikuljetuksille osoittaen, että yhdistetyt kuljetukset ovat merkittävästi edullisempia suurilla liikennemäärillä verrattuna tieliikenteen kustannuksiin. Tutkimus havaitsi kannattavuusrajan olevan Suupohjan alueella 880 000 nettotonnia vuodessa. Tutkimuksen käytännön vaikutukset ulottuvat julkishallinnon ja teollisen logistiikan päätöksentekoon, ehdottaen Suomessa käytössä olevan liikenneväylähankkeiden arviointikehyksen uudelleenarviointia keskittyen etenkin kestävään kehitykseen. Lopuksi, tutkimus tuo arvokasta tietoa kuljetusten taloutta koskevaan kirjallisuuteen.