Työssä jaksamiseen vaikuttavien tekijöiden merkitys ja toteutuminen, Tarkastelussa Korpilahden koululaitoksen opettajat

Abstract

Työyhteisöjen tutkimus on hyvin ajankohtaista tänään. Työ, työolosuhteet ja organisaatiot muuttuivat 1990-luvulla suuresti. Työn henkistä raskautta on koettu erityisesti opetustoimen alueella. Opettajan ammatti on muuttumassa entistä vaativammaksi ja haasteellisemmaksi. Samanaikaisesti useat tutkimukset ovat luoneet kuvaa työssä uupuneesta opettajasta. Työpaikkoihin suuntautuvien, todellista työn hallintaa ja jaksamista edistävien interventioiden alueella ollaan alkutekijöissä. Uusi työturvallisuuslaki tuli voimaan 1.1.2003. Työnantajilta edellytetään työpaikoilla työturvallisuuden hallintaa ja työturvallisuuden johtamista. Uusia säädöksiä on mm. työn kuormitus. Kuormituksella tarkoitetaan niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalista kuormittumista.

Tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa ja luoda kuva niistä tekijöistä, jotka Korpilahden kunnan koululaitoksessa vaikuttavat opettajien työssä jaksamiseen. Tutkimustehtävää lähestytään opettajien näkökulmasta. Tavoitteena on etsiä perusteita koulujen työyhteisön toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtääville toimenpiteille.

Työssä jaksamista lähestytään mm. henkisen työsuojeluosa-alueiden kautta uuden työturvallisuuslainsäädännön perusteella. Teoriapohjaa on haettu motivaatioteorioista. Motivaatio-, työmotivaatio ja työssä jaksamiseen liittyvillä tekijöillä nähdään olevan selkeä yhteys keskenään. Tutkimuksen viitekehyksessä työssä jaksamista lähestytään teoreettisina kysymyksinä, jolloin ne on liitetty käsitteeseen moniulotteinen työkyky. Moniulotteinen työkyky koostuu jaksamisulottuvuudesta, hallintaulottuvuudesta ja sosiaalisen kontekstin ulottuvuudesta. Moniulotteisesti ymmärretyn kulmakiviä ovat työntekijään, työyhteisöön, työhön, työympäristöön ja motivaatioon liittyvät tekijät.

Tutkimuksen kohteena ovat Korpilahden kunnan peruskoulut ja lukio, joissa tutkimushetkellä oli 51 opettajaa. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat opettajille tehty kysely 20.5.03 ja rehtoreita koskeva haastattelu 27.9.03. Opettajille tehdyn kyselyn vastausprosentti oli 72,5 % (37 vastaajaa). Täydentävä haastattelu tehtiin koulujen viidelle rehtorille. Haastattelut nauhoitettiin ja niistä tehtiin yhteenvedot. Opettajia koskeva aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS for Windows 10-ohjelmalla sekä Microsoft Excel 2000 taulukkolaskentaohjelmalla.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia voidaan luonnehtia kahdella tavalla: Ensimmäisen ryhmän muodostavat asiakokonaisuudet, jotka eivät toteudu opettajien käsitysten mukaan merkitystään vastaavalla tavalla. Näitä löytyi viisialuetta: ”Työskentelyolosuhteet”, ”Palkkaus", "Työn tukeminen”, ”Työskentely- ja johtamiskulttuuri” ja ”Perusopetuksen resurssit”. Näistä löytyy myös perusteita työyhteisön sisäiselle kehittämiselle ja työolojen parantamiselle. Toisen ryhmän muodostavat asiakokonaisuudet, jotka toteutu-vat lähes merkitystään vastaavalla tavalla: ”Koulun kehittäminen”, ”Työn haasteet”, ”Resurssit ja niiden jakaantuminen” ja ”Keskinäisen arvostuksen ilmapiiri”. Nämä alueet ovat Korpilahden koululaitoksessa hyvin. Herzbergin motivaatio- ja hygieniateorian mallin avulla voitiin kuvata em. tutkimustuloksia. Teoreettisia yhtymäkohtia löytyi sekä motivaatio- että hygieniatekijöistä.