Poliittinen johtajuus hyvinvointialueilla : Aluehallitusten puheenjohtajien roolin muodostuminen hyvinvointialueiden ensimmäisinä vuosina

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hyvinvointialueiden poliittisen johtajuuden rakentumista ensimmäisellä aluevaltuustokaudella kahdentoista aluehallituksen puheenjohtajan kuvaamana. Tutkielmassa tuodaan esiin aluehallitusten puheenjohtajien henkilökohtaisia kokemuksia hyvinvointialueiden poliittisen johtajuuden rakentumisesta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiseksi uuden poliittisen johtamisposition (aluehallituksen puheenjohtaja) asema, rooli ja työn sisältö ovat hyvinvointialueiden ensimmäisten toimintavuosien aikana muodostuneet. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja hyvinvointialueiden poliittisen johtamisen tukemiseksi. Tarkastelun kohteena on mennyt aluevaltuustokausi 1.3.2022-31.5.2025. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, soveltaen Jacksonin ja Mazzein (2016) ”thinking with theory" -lähestymistapaa. Aineistoa analysoidaan suhteessa kahden hallinnon doktriinin, perinteisen julkisen johtamisen (PA) ja uuden julkisen hallinnan (NPG) keskeisiin hyvän johtamisen piirteisiin. Keskeisenä havaintona on, että aluehallituksen puheenjohtajuus rakentuu tavalla, josta löytyy piirteitä molemmista tarkasteluun valituista hallinnon doktriineista painottuen uuden julkisen hallinnan doktriiniin. Siihen kuitenkin liittyy myös piirteitä, jotka muodostavat kummankin doktriinin kanssa jännitteen. Aineiston perusteella aluehallituksen puheenjohtajan rooli muotoutuu enemmän verkostoissa kuin hallinnollisissa, virallisissa rakenteissa. Rooli rakentuu vahvassa valtion ohjauksen puristuksessa koostuen hallinnollisten prosessien koordinoinnista (hallinto), poliittisten kompromissien, yhteistyön ja ilmapiirin rakentamisesta ja arvojen sekä luottamuksen luomisesta (kansalaiset, sidosryhmät), ollen lisäksi hyvin persoona- ja kontekstiriippuvainen. Uudenlainen poliittinen johtajuus haastaa hallinnon doktriinit ja ohjaa kehittämään teoriaa ja käsitteitä, jotka huomioivat edellä kuvatut erityspiirteet sekä aineistossa esiintyneen epävirallisuuden, kontekstuaalisuuden ja edustuksellisen demokratian painoarvon uuden hallinnon tason vielä muotoutuessa. Aluehallituksen puheenjohtajan roolin vahvistuminen tarvitsee lisää yhteistä, valtakunnallista ymmärrystä ja tukea tehtävän merkityksestä osana suomalaista edustuksellista demokratiaa niin suhteessa toisiin luottamushenkilöihin, asukkaisiin, sidosryhmiin, valtionhallintoon, eduskuntaan, mediaan, kuin myös hyvinvointialueen virkajohtoonkin.