Henkilöstöjohtaminen kunta-alan projekteissa

Abstract

Toimintaympäristön muutos haastaa organisaatiot kehittämään ketterämpiä organisoitumisen muotoja ja kehittämään toimintaansa vakiintuneista tavoista poikkeavilla tavoilla. Projektien lisääntyminen kunta-alan toiminnassa merkitsee myös määräaikaisen kehittämishenkilöstön määrän kasvua, jonka tuloksiin se nojaa suunnitellessaan strategiaa toteuttavia projektejaan. Henkilöstön määräaikaisuus ja projektien dynaamisuus vaativat henkilöstöjohtamiselta uudenlaista asennoitumista, jotta projekteissa syntyvät tulokset ja osaaminen voidaan tehokkaasti ja tuottavasti hyödyntää organisaation kehittämisessä. Operatiivinen henkilöstöjohtaminen on delegoitu esimiehille ja isommissa hankkeissa projektipäälliköille. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten henkilöstöjohtaminen on hajaantunut eri tasoille kunta-alan projektikontekstissa ja mitä henkilöstöjohtamisen käytäntöjä siellä painotetaan esimiesten, että projektihenkilöstön kokemana. Lisäksi tavoitteena on tutkia, miten osaamisen ja kyvykkyyden johtaminen projekteissa toimii.

Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan tutkimuksen teoreettinen viitekehys, jossa havaitaan miten monien teorioiden ja tutkimussuuntausten vaikutusaluetta projektien henkilöstöjohtaminen on. Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan miten ja missä henkilöstöjohtamisen käytännöissä projektien henkilöstöjohtaminen poikkeaa vakinaisen organisaation henkilöstöjohtamisesta ja projektisuuntautuneen organisaation henkilöstöjohtamisesta.

Tutkimuksessa on tutkimusmenetelmänä case-tutkimus ja tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin haastatteluina ja strukturoituna kyselytutkimuksena johtajilta, esimiehiltä ja projektihenkilöstöltä.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että esimiesten rooli projektien henkilöstöjohtamisessa on kunta-alalla merkittävä ja tärkein henkilöstökäytäntö oli työilmapiirin johtaminen ja kannustaminen vuorovaikutukseen sekä HR-suunnittelu ja resurssointi. Vähiten tärkeitä henkilöstökäytäntöjä olivat aineellinen palkitseminen ja uraohjaus sekä tietojohtaminen. Projektihenkilöstö koki työilmapiirin hyväksi ja henkilöstöjohtamisen laadun hyvänä. Henkilöstöjohtamiseen toivottiin valmentavaa otetta, enemmän keskusteluja ja palautetta, johon esimiehet itse arvioivat käyttävänsä liian vähän aikaan. Tutkimuksen johtopäätöksenä henkilöstöjohtaminen oli keskittynyt projektien kuntaomistajan esimiehille ja työilmapiirin johtaminen ja vuorovaikutuksen edistäminen HR-suunnittelun ja resurssoinnin lisäksi olivat tärkeimmät henkilöstökäytännöt.