Diskurssit Gazan konfliktin uutisoinnissa 2023–2026

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee Helsingin Sanomien Israel–Palestiina-konfliktia koske- vaa uutisointia diskurssianalyysin avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia merki- tyksiä ja näkökulmia Helsingin Sanomat rakentaa konfliktista, ja miten eri osapuolet, tapahtumat ja syy-seuraussuhteet esitetään lukijoille. Konfliktin uutisoinnissa media ei ole neutraali välittäjä, vaan aktiivinen merkitysten tuottaja, jonka sanavalinnat, otsikointi ja kontekstointi ohjaavat yleisön tulkintoja. Aineistona käytettiin Helsingin Sanomien uutisia ajanjaksolla 7.10.2023– 7.10.2025, jolloin uutisointi oli erityisen intensiivistä. Helsingin Sanomien uutisoinnissa esiintyy useita diskursseja. Turvallisuus- ja puolustusdiskurssi esittää Israelin toimet puolustuksellisina ja strategisina, ja Hamas kuvataan aktiivisena toimijana. Humanitaarinen diskurssi korostaa Gazan siviilien, erityisesti lasten, kokemaa kärsimystä ja hei- dän rajoitettua vaikutusmahdollisuuttaan tilanteessa. Diplomatia- ja rauhandiskurssi tuo esille neuvottelut ja tulitaukosopimukset hallinnollisina prosesseina, kun taas terrorismidiskurssi tuo esiin Hamasin roolia konfliktin jatkumiseen liittyvänä tekijänä. Sanavalinnat ja asiantuntijalau- sunnot ohjaavat lukijan käsitystä konfliktin syistä ja osapuolten rooleista, ja humanitaarinen dis- kurssi tuo esille siviilien aseman tilanteessa. Tutkimus osoittaa, että Helsingin Sanomien uutisoinnissa Israelin näkökulma ja turvallisuuskysy- mykset korostuvat usein enemmän kuin palestiinalaisten näkökulma. Median kielelliset ja ra- kenteelliset valinnat rakentavat merkityksiä, jotka ohjaavat yleisön tulkintoja konfliktin oikeu- tuksista, vastuista ja moraalisista kysymyksistä. Näin media toimii sekä informaation välittäjänä että symbolisena vallankäyttäjänä, mikä vaikuttaa siihen, miten pitkäkestoinen ja monimutkai- nen kansainvälinen kriisi esitetään ja ymmärretään suomalaisessa mediaympäristössä.