Naisten hallitusjäsenyyden vaikutus yrityksen suorituskykyyn

Abstract

Naisten aseman ja tasa-arvon kehitystä seurataan Suomessa sekä yhteiskunnallisesti että liike-elämän kannalta. Joissakin maissa on käytössä pörssiyhtiöissä lakisääteiset hallituskiintiöt naisjäsenille ja tämä keskustelu käydään Suomessakin vuosittain. Suomessa toimiva itsesääntelyjärjestelmä on todettu toimivaksi eikä pakottaviin hallitusten naiskiintiöihin ole nähty tarvetta. Suomessa julkisilla osakeyhtiöillä käytössä oleva hallinnointikoodi painottaa suosituksessaan hallituksen monimuotoisuudesta molempien sukupuolten edustusta. Vaikka selkeitä toimialakohtaisia eroja on edelleen nähtävissä, on kehitys ollut viime vuosina positiivista ja naisjohtajien määrän uskotaan edelleen jatkavan kasvuaan. Perinteet ovat alkaneet murtua ja toisaalta myös naiset ovat enemmälti rohkaistuneet etenemään työurallaan huipulle ja hakeutuneet vaativiinkin johtotehtäviin.

Tämän tutkimuksen aiheena on naisten hallitusjäsenyyden ja yrityksen suorituskyvyn välinen yhteys. Tarkoituksena on tutkia, menestyvätkö sellaiset yritykset taloudellisesti paremmin, joissa on naisia hallituksen jäseninä. Aineistona tarkastellaan pohjoismaista suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia julkisesti noteerattuja pörssiyhtiöitä. Tutkimusotos on vuosilta 2010 ja 2017 ja havaintoja kertyi yhteensä 190. Suorituskykyä mitataan kolmella eri taloudellisella tunnusluvulla oman pääoman tuottoasteella, koko pääoman tuottoasteella ja Tobinin q:lla. Tutkimusmenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysiä.

Aikaisempien tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Naisten läsnäololla nähdään olevan hallituksen työskentelyä parantava vaikutus, joka tätä kautta vaikuttaa myös yrityksen suorituskykyyn. Toisaalta osa tuloksista ei löydä lainkaan tai merkittävää vaikutusta naisten hallitustyöskentelyyn osallistumisen ja yrityksen taloudellisen suoriutumisen väliltä. Tässä tutkimuksessa ei löydetty naisten hallitusjäsenyyden ja yrityksen suorituskyvyn väliltä tilastollisesti merkittävää yhteyttä. Tämä tarkoittaa, että nollahypoteesi jää voimaan. Näin ollen naisten läsnäololla hallituksessa ei ole vaikutusta yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn. Tämä tukee käsitystä, ettei Suomen kannata ottaa käyttöön pörssiyhtiöille hallituksen pakottavia naiskiintiöitä sen vuoksi, että sillä saataisiin parannettua yrityksen suorituskykyä.