Työhyvinvointi muutoksessa: Diakoniatyön johtamisen vaikutukset diakoniatyöntekijöiden työssä jaksamiseen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa johtamisen vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tarkastelun kohteena oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyö ja diakoniatyöntekijät. Diakoniatyön jatkuvat muutokset kuten 1990-luvun lama, seurakuntarakenteen ja toimintaympäristön muutokset ovat luoneet paineita työn ja työtapojen kehittämiselle sekä työssä jaksamisen pohdinnalle.

Tässä tutkimuksessa lähestyttiin työhyvinvoinnin kysymyksiä lähinnä johtamisen näkökulmasta ja tarkasteltiin kirkollista johtajuutta ja diakoniatyön johtajuutta. Diakoniatyön johtamisesta yritettiin löytää niitä asioita, jotka tukevat työntekijöitä jaksamaan paremmin työssään. Vastauksia pyrittiin löytämään siihen, miten diakoniatyössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat diakoniantyöntekijöiden työssä jaksamiseen. Kartoitettiin niitä odotuksia, joita diakoniatyötä johtavaan työntekijään kohdistuu diakoniatyötekijöiden työn tukijana. Kolmantena tutkimuskysymyksenä oli: Mikä on diakoniatyötä johtavan työntekijän merkitys diakoniatyöntekijöiden työhyvinvoinnin tukijana?

Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena neljän eri seurakunnan diakoniatiimille ja niiden johtajalle. Nämä seurakunnat olivat mukana Kirkkohallituksen, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Lapuan ja Tampereen hiippakuntien organisoimassa Parempaan jaksamiseen -hankkeessa.

Työhyvinvoinnin johtamista tarkasteltiin ihmisten ja osaamisen johtamisen sekä asiantuntija- ja eettisen johtajuuden näkökulmasta. Kirkollista johtajuutta käsittelevään osioon otettiin mukaan myös pastoraalinen johtajuus. Työhyvinvoinnin johtamista tutkittiin ihmisen perustarpeista lähtien.

Tutkimus osoitti, että muutoksella on vaikutusta työhyvinvointiin. Muutoksen herättämille tunteille tulee olla tilaa työyhteisössä. Organisaatiossa tulisi olla mahdollisuuksia keskustella muutoksen aiheuttamista kysymyksistä. Työn rakenteiden tulee olla kunnossa, silloin työ sujuu joustavasti. Tietoa muutoksesta ja muutoksen eri vaiheista tarvitaan. Muutoksen johtamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Johtamiseen liittyvät odotukset kohdistuivat lähinnä ihmisten johtamiseen ja eettiseen johtajuuteen Johtajan merkitys työhyvinvoinnin tukijana painottui johtajan eettiseen toimintaan.

Diakoniatyön johtaminen on muuttunut, sillä työala on saanut omia johtajia. Diakoniatyöntekijä kohtaa työssään samoja asioita kuin muutosjohtaja omassaan. Työ on yllätyksellistä, asiakkaiden tilanteet muuttuvat, samoin kuin diakoniatyöntekijöiden työ muuttuu.