Teatteriorganisaation johtaminen - demokraattista diktatuuria taiteen ja talouden ristiaallokossa

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata johtajuutta laitosteatterissa. Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisen teatterikentän tilannetta ja teatterinjohtajiin kohdistettavia vaatimuksia sekä keskeisiä johtamisongelmia. Tutkimus jakaantuu kolmeen osaongelmaan: mikä on teatterinjohtajan rooli ja toimenkuva nykyään? Miten sovittaa taiteelliset ja taloudelliset lähtökohdat onnistuneesti yhteen? Miten motivoida henkilöstöä säilyttämään intohimonsa teatterin tekemiseen?

Tutkimukseen haastateltiin viittä teatterinjohtajaa. Haastattelumuodoksi valittiin teemahaastattelu, joka yksityiskohtaisten kysymysten sijaan etenee keskeisten teemojen varassa. Haastatteluista saatuja vastauksia tarkasteltiin muun muassa Henry Mintzbergin kymmenen johtajan roolin kautta. Teatteri on nonprofit –organisaatio, jonka ensisijaisena tavoitteena ei pidetä välittömän voiton tavoittelua. Ammattiteattereiden talous koostuu pääosin valtion ja kunnan myöntämistä avustuksista sekä omasta rahoitusosuudesta kuten lipputuloista. Tutkimuksessa teatteri nähdään luovana asiantuntijaorganisaationa. Pystyäkseen johtamaan luovuutta ja luovia ihmisiä, teatterinjohtajan on käytettävä erilaisia rooleja eri toimintatasoilla ja toimittava yhteistyössä eri verkostojen kanssa.

Teatterinjohtajan toimenkuva vaihtelee teatterin koosta ja toimintamuodosta riippuen. Haastatteluissa johtajan rooleista korostuivat eniten esimiehen, keulakuvan, resurssien jakajan, häiriöiden käsittelijän, yhdyshenkilön sekä erityisesti dialogikumppanin roolit. Strategisella tasolla teatterinjohtajan tärkeimpiä tehtäviä ovat ohjelmistosta päättäminen ja roolijaot. Nämä osaltaan vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja työvireeseen, koska haastavien ja monipuolisten työtehtävien todettiin olevan tärkein tai jopa ainoa motivointikeino. Teatterinjohtajan tärkeimpinä ominaisuuksina haastatteluissa mainittiin taiteellinen uskottavuus, oma ammattikokemus ja prosessien tuntemus, diplomatiakyky, hyvä kontaktiverkko sekä organisointikyky. Teatterinjohtajat valitaankin usein taiteellisin perustein, mutta myös liiketoimintaosaamista on oltava. Teatterinjohtajan työ on jatkuvaa taiteen ja talouden välissä tasapainoilua. Niukoilla resursseilla on kyettävä tuottamaan mahdollisimman laadukkaita ja puhuttelevia teatteriesityksiä, ja sen jos minkä on sanottu vaativan luovuutta.