Kansainvälisten tietämyksen siirtoprosessien taidokas ohjaus

Abstract

Kansainvälinen tietämyksen siirtäminen on liiketoiminnassa suhteellisen uusi, vähän tutkittu ja haasteellinen aihe. Palvelut sekä tietämyksen siirto korostavat tulevaisuudessa merkitystään yrityksen kilpailuetuna, koska Suomikin on siirtymässä massatuotannosta korkeaan teknologiaan erityisosaamisellaan. Oleelliseksi ovat liiketoiminnassa kehittymässä laadukkaan tuotteen lisäksi myös kokonaisratkaisut, sekä tietämyksen siirtäminen yrityksen sisällä ja niiden välillä. Tutkimuksen tavoite on tutkia miten kansainvälinen tietämyksen siirtoprosessi onnistuu ohjaukseltaan taidokkaasti. Erityisesti huomio kohdistuu aiheisiin: tietämyksen siirtoprosessi, prosessin vaikutustekijät, ja tietämyksen siirron haasteet.

Tutkimuksen viitekehys muodostuu tietämyksen johtamisen kansainvälisestä kirjallisuudesta: tietämyksen johtamisesta kansainvälisessä organisaatiossa, tietämyksen määritelmistä, miten tietämystä hallitaan, luodaan ja siirretään tehokkaasti järjestelmien avulla, kuten myös tietämyksen siirron avainhaasteista ja edistäjistä. Valittu tutkimusmetodi on laadullinen. Tieto kerättiin suorittamalla 5 puolistrukturoitua haastattelua kahdessa yrityksessä. Yksikköjen tietämyksen siirron kohdemaina toimivat Puola, Kiina, ja Unkari.

Kohdeyritysten tietämyksen siirtoprosessit ovat ainutlaatuisia tapauksia, joita pystytään tutkimuksen avulla jäsentämään ja hahmottamaan edistyneemmin muuutuviin sekä uudenlaisiin tilanteisiin projekteissa. Projektin jälkeinen toiminta, hiljaisen tiedon ajallinen siirto ja kommunikointi ovat käytännössä ratkaisevia, motivaation sekä kulttuurin lisäksi. On vaikea luoda yksiselitteistä kokonaismallia tietämyksen siirtoprosessista. Tutkimuksen viitekehyksenä käytetty tiedon muuntamisen vaihemalli onnistui silti kuvaamaan tätä ilmiötä jäsentyneen kattavasti, mikä voitiin todeta empiriaosassa tapausyritysten avulla.