Työhyvinvoinnin avaimet - Valtion oikeuspsykiatristen sairaaloiden osastonhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista

Abstract

Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan keskeinen voimavara. Työhyvinvoinnin edistäminen on yhteistoi-mintaa, jolla pyritään aikaansaamaan pysyvää vaikuttavuutta. Työpaikan tulisi olla kaikille työntekijöilleen terveyttä edistävä ja parhaimmillaan voimavarojen lähde. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on organisaation yhteinen tehtävä, jossa pyritään terveyttä edistäviin toimiin yhdessä. Johdon, esimiesten ja henkilöstön kanssa yhteisesti tapahtuva kehittämistyö tarvitsee kaikkien toimijoiden sitoutumista työhyvinvoinnin kehittämistyöhön. Työhyvinvoinnin avaimet ovat työssä ja parhaiten työnsä tuntevat tekijät itse.

Sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kohdistuu yhä enemmän paineita ja toimiala koetaan yleisesti psyykkisesti sekä fyysisesti raskaana. Henkilöstö on etenkin tällä alalla keskeinen voimavara ja menestystekijä. Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoista ovat valtion mielisairaalat, Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala, jotka ovat valtion oikeuspsykiatrisia hoito- ja tutkimuslaitoksia. Yksi ammattiryhmä organisaatioissa ovat hoitohenkilöstön lähiesimiehet, osastonhoitajat. Tutkimukseni empiirinen teema keskittyy heidän psykososiaaliseen työhyvinvointiinsa ja kokemuksiinsa. Työskentely tämän kaltaisissa organisaatioissa on monipuolista ja sisältää vaihtelevan määrän hoitotyötä sekä lähiesimiestyötä. Osastonhoitajien työhyvinvoinnin tilaan ja kokemuksiin on tärkeää kiinnittää huomiota.

Tutkimuksessa tarkastellaan teoriaosuudessa työhyvinvoinnin käsitesisältöä yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Painotus on psykososiaalinen työhyvinvointi. Tutkimuksessa selvitetään teorian ja empirian avulla mitä työhyvinvointi on ja minkälaisena osastonhoitajat kokevat psykososiaalisen työhyvinvointinsa ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen kuormittavasti sekä myönteisesti. Lisäksi työhyvinvoinnin kehittämistyö kohdeorganisaatioissa osastonhoitajien kokemana on tarkastelun kohteena.

Tutkimustuloksissa ilmeni, että osastonhoitajat kokevat työhyvinvoinnin hyvin yksilöllisesti ja monipuolisesti. Käsitteen määrittely on jokaisen yksilön määrittelemä kokonaisuus, jossa painottuvat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Keskeiseksi teemaksi nousivat työnantajaan ja omaan esimieheen liittyvät odotukset hyvästä johtajuudesta sekä työhyvinvointi arvona sekä osana perustehtävää. Keskeisimmät psykososiaaliset kuormitustekijät liittyivät kokemuksiin työn kokonaisuuden hallitsemattomuudesta, puutteellisesta yhteistyöstä, epäoikeudenmukaisuuden tunteesta ja esimiehen tuen puutteesta. Työhyvinvointiin myönteisesti vaikuttavat tekijät liittyivät tuloksissa mielekkääseen työnkuvaan, toimivaan työyhteisöön ja hyvään suhteeseen omaan esimieheen. Tulosten mukaan työhyvinvoinnin kehittämistyötä tehdään organisaatioissa. Osastonhoitajat toivat esiin, että työhyvinvointia voidaan edelleen kehittää työn, koulutuksen, päätöksenteon ja osallistamisen kautta. Hyvään työhyvinvointiin kuuluvat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan ymmärtää osastonhoitajien työhyvinvoinnin tämänhetkistä tilaa ja jäsentää kehittämiskohteita heidän työhyvinvointinsa parantamiseksi.