Yhteisöhankintojen arvonlisäverotus

Abstract

Tutkimuksessa on tarkoituksena selvittää, millä tavalla ja millaisissa tilanteissa yhteisön sisällä käytävä tavarakauppa luokitellaan arvonlisäverotuksessa yhteisöhankinnaksi. Tutkimuksessa määritetään yhteisöhankintojen syntyperusteet ja edellytykset sekä ha-vainnollistetaan yhteisöhankintoihin liittyviä erityiskysymyksiä ja väärinkäytöstilanteita. Tutkimuksessa havainnollistetaan EU:n sisäkauppa- ja arvonlisäverojärjestelmän nykytilannetta, vaihtoehtoismalleja ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksessa esitetään yhteisöhankintasäännösten positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia EU:n tavarakauppaan. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esiin Euroopan komission tulevaisuuden suunnitelmia ja tavoitteita EU:n sisäkaupan säännösten ja toiminnan kehittämiseksi.

Arvonlisäverotuksen harmonisointi perustuu EY:n perustamissopimuksen 93 artiklaan. EU:n arvonlisäverotusta koskevat säännöt edellyttävät, että jäsenvaltiot soveltavat yh-denmukaista arvonlisäverojärjestelmää. Suomi on EU:n jäsenenä osa EU:n sisämarkkina-aluetta, jolla sovelletaan arvonlisäverotuksessa erityisiä sisä- eli yhteisökaupan sääntöjä. Yhteisökaupan säännöksien perustana ovat Euroopan neuvoston antamat arvonlisäverodirektiivit, joilla yhtenäistetään jäsenmaiden arvonlisäverotusta. EU:n yhtenäinen arvonlisäverojärjestelmä on jatkuvien kehittämis- ja parantamismuutosten kohteena saavutettaessa Euroopan yhteisöjen pitkän aikavälin tavoitteita. Tämänhetkinen EU:n arvonlisäverojärjestelmän verotusmalli perustuu niin sanotulle määränpäämaaperiaatteelle, jota on kaavailtu väliaikaiseksi ennen lopullista siirtymistä alkuperämaaperiaatteeseen yhteisökaupassa.