Huippujääkiekkoilun liiketoimintaympäristön kokonaistyytyväisyyden kehittäminen
| dc.contributor.author | Leskinen, Juha | |
| dc.contributor.faculty | fi=Teknillinen tiedekunta|en=Faculty of Technology| | |
| dc.contributor.organization | Vaasan yliopisto | |
| dc.date.accessioned | 2003-10-10 | |
| dc.date.accessioned | 2018-04-30T13:43:22Z | |
| dc.date.accessioned | 2025-06-25T15:22:24Z | |
| dc.date.available | 2018-04-30T13:43:22Z | |
| dc.date.issued | 2003 | |
| dc.description.abstract | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten suomalaisen huippujääkiekkoilun liike-toimintaympäristön kokonaistyytyväisyyttä voitaisiin kehittää. Kokonaistyytyväisyyden käsite muodostettiin yhdistämällä jääkiekkotoiminnassa toimivien eri sidosryhmien mielipiteitä. 18 haastattelun avulla selvitettiin eri toimijoiden näkemyksiä suomalaisten huippujääkiekkoseurojen suorituskykyyn vaikuttavien erilaisten tekijöiden keskinäisistä merkittävyyksistä. Tutkimuksen tarkoitus saavutettiin kolmen tavoitteen avulla. Ensin kuvattiin nykyinen suomalaisen huippujääkiekkoilun liiketoimintaympäristö. Merkittävimpinä liiketoimin-taympäristön osaympäristöinä korostuivat etenkin markkinoinnillinen sekä taloudellinen ympäristö. Markkinointiympäristöön liittyen, jääkiekkoseurojen pääliiketoiminnaksi määriteltiin jääkiekko-ottelujen järjestäminen sekä käytännön asioiden hallinta. Jää-kiekkoseurojen tuotteiksi puolestaan määriteltiin jääkiekko-ottelu, jääkiekkoseura, pe-laaja sekä fyysiset fanituotteet. Taloudelliseen ympäristöön liittyen, jääkiekkoseurojen kovimpina kilpailijoina korostuivat etenkin muut urheilulajit sekä muu viihde. Toisena tavoitteena selvitettiin, miten huippujääkiekkoilun eri sidosryhmät priorisoivat tutkittuja jääkiekkoseurojen suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Nämä tekijät perustui-vat EFQM-malliin ja niiden prioriteettien selvittämisessä käytettiin AHP-tutkimusmenetelmää. Kolmas tavoite oli yhdistää toisen tavoitteen kautta löydetyt yksittäiset näkemykset yh-deksi, koko liiketoimintaympäristön kokonaistyytyväisyyden huomioivaksi jääkiekko-seurojen toimintamalliksi. Keskeisimpänä löydöksenä oli jääkiekkoseurojen johtajuuden suuri vaikutus liiketoimintaympäristön kokonaistyytyväisyyteen. Sitä pidettiinkin ylei-sesti merkittävimpänä jääkiekkoseurojen suorituskyvyn elementtinä ja näin ollen se muodosti perustan rakennetulle jääkiekkoseurojen toimintamallille. | |
| dc.description.notification | fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig. | |
| dc.format.bitstream | false | |
| dc.format.extent | 97 | |
| dc.identifier.olddbid | 2728 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/2680 | |
| dc.identifier.uri | https://osuva.uwasa.fi/handle/11111/6338 | |
| dc.rights | CC BY-NC-ND 4.0 | |
| dc.source.identifier | https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/2680 | |
| dc.subject | liiketoimintaympäristön kokonaistyytyväisyys | |
| dc.subject | jääkiekko | |
| dc.subject | AHP | |
| dc.subject.study | fi=Tuotantotalous|en=Industrial Management| | |
| dc.title | Huippujääkiekkoilun liiketoimintaympäristön kokonaistyytyväisyyden kehittäminen | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling| |
