Aktivismia hashtagin voimalla : #imwithsanna -julkaisut feministisinä kannanottoina Instagramissa

Abstract

Lokakuun 2020 Trendi-lehden kansikuvassa esiintyi pääministeri Sanna Marin. Henkilöhaas-tattelun yhteydessä julkaistiin myös toinen kuva, joka kiinnitti katsojien huomion, kun Trendi jakoi sen Instagram-tilillään. Kuvassa Marin esiintyi stailattuna jakkuun ilman aluspaitaa, minkä myötä hänen avonainen kaula-aukkonsa paljastui. Kuva herätti kritiikkiä Twitterissä, jossa kyseenalaistettiin avonaisen asun sopivuus pääministerille. Keskustelun naurettavuu-desta tuohtuneet henkilöt, erityisesti naiset, alkoivat vastaiskuna julkaista kuvia itsestään Marinia muistuttaen, jakkuun pukeutuneina ja paljaat kaula-aukkonsa näyttäen. Kuvien yh-teydessä julkaisijat käyttivät aihetunnistetta #imwithsanna, jonka avulla kuvat levisivät myös Instagramiin. Sovelluksen kautta ilmiö sai tuhansia osallistujia sekä näkyvyyttä perinteisessä mediassa ympäri maailman.

Tämä tutkielma käsittelee #imwithsanna -julkaisuja feministisinä kannanottoina ja esimerk-keinä hashtag -feminismistä. Tavoitteena on selvittää, miten feministinen aktivismi näkyy #imwithsanna -ilmiössä. Aineisto koostuu satunnaisotannalla kerätystä 176 #imwithsanna -julkaisusta, joista lähemmässä tarkastelussa on yhdeksän vaikuttajan, eli suositun Instagram-käyttäjän, julkaisua. Tutkimusmenetelmässä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen analyysi sekä semiotiikan että retoriikan menetelmät. Teoreettinen taustoitus koostuu sosiaalisesta mediasta, siellä syntyvästä kohusta sekä feminismistä ja sen ilmentymästä hashtag -feminismistä.

Tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että #imwithsanna -julkaisut imitoivat alkuperäistä Sanna Marinin kuvaa ja hyödynsivät näin intertekstuaalisuutta visuaalisen retoriikan keinona. Ku-vien avulla välitettiin myös feministisiä merkityksiä, jotka viestivät naisten voimaantumisesta. Kuvateksteissä suositut vaikuttajat käyttivät argumentoinnin keinona auktoriteettiin vetoa-mista, jossa Sanna Marin toimi pääauktoriteettina. Osa vaikuttajista vetosi myös lukijoiden tunteisiin kertomalla teksteissä henkilökohtaisia yksityiskohtia.

Lopussa pohdin ilmiön mahdollisuutta muuttaa tasa-arvoon liittyviä ongelmia ja sosiaalisen median vaikuttajien roolia yhteiskunnallisina aktivisteina. Tutkimustulokset osoittivat, että vaikuttajien julkaisujen retoriset keinot vaihtelivat vaikuttajien ammattien mukaan, mikä vah-visti kuvaa sosiaalisen median vaikuttajien ammattimaisesta itsensä brändäyksestä. Vaikka ilmiössä toistui feminismin kaupallisia piirteitä, muiden hashtag -feminismin ilmentymien tavoin se synnytti yhteisöllisyyttä ja voimaannutti naisia.